Borrelioosi eli lymen tauti on punkin levittämä tauti, joka aiheutuu borrelia -bakteerista. Puutiainen (lxodes ricinus), eli kansankielellä punkki, kuuluu hämähäkkieläimiin, ja borrelioosi on sen puremasta aiheutuva infektio. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa huomattavasti harvinaisempaan punkin levittämään tautiin, puutiaisaivotulehdukseen. Borrelioosi on yleinen, ja joka vuosi ainakin 6000 suomalaista saa tartunnan. Heistä 50-80% esiintyy oireita. Tautia vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.1
Noin viidesosa puutiaisista kantaa borreliabakteeria, ja tauti siirtyy ihmiseen noin kahdessa kolmasosassa tapauksia, joissa punkki on ollut pureutuneena ihoon yli vuorokauden. Siksi olisi hyvä tarkistaa iho huolellisesti esimerkiksi metsäretken jälkeen, jotta puutiainen voidaan poistaa ajoissa. Borreliabakteeria esiintyy myös nuorella punkilla, nymfillä, joka on vain 1-2 mm mittainen. Aikuinen puutiainen sen sijaan on 5-10mm mittainen.2 Nymfit aiheuttavat suurimman osa borreliatartunnoista juuri siksi, että niitä on pienen kokonsa takia vaikeampi huomata.
Sisältö:
Borrelioosin oireet
Tavallisimpiin oireisiin kuuluvat ihottuman tapaiset läiskät, jotka esiintyvät taudin alkuvaiheessa. Mikäli tautia ei hoideta antibiootein, saattaa tauti edetä ja myöhäisvaiheen oireita saattaa alkaa edistyä. Näihin kuuluvat esimerkiksi kasvohermohalvaus ja iho-oireet. Nämä oireet eivät kuitenkaan esiinny kaikilla, ja taudista pääsee yleensä eroon jo alkumetreillä.
Varhaisoireet
Puremakohtaan ilmestyy lähes aina 2-3 cm läpimittainen punoitus, joka ei itsessään merkitse borreliainfektiota. Mikäli muutaman vuorokauden sisällä tai viimeistään parin viikon kuluessa pistokohtaan alkaa kehittyä hennosti näkyvä laajeneva punoitus, on se merkki borrelioosin varhaisoireista. Jos punoitus laajenee läpimitaltaan yli viiden senttimetrin kokoiseksi kahden viikon kuluessa puremasta, kyse on myös taudin varhaisvaiheesta. Punaisen alueen keskiosa saattaa vaalentua alueen kasvaessa, ja puremakohdan ympärillä saattaa tällöin olla punertava rengas, niin sanottu härän silmä eli “bulls eye”. Punoittava läiskä saattaa kutista, mutta se ei ole arka tai aiheuta kipua. Tätä punkin aiheuttamaa ihottumaa kutsutaan erythema migransiksi, ja se on yleisin taive- ja karvoitusalueilla. Joskus ihottumaläiskiä voi olla myös useita.
Huomattavasti harvinaisempi varhaisoire on sinertävä, aristamaton, sileäpintainen, pehmeä kyhmy. Tätä kutsutaan borrelia lymfosytoomaksi. Sitä esiintyy useimmiten korvalehdessä, kivespussissa tai nännin lähettyvillä. Joskus puutiaisen puremasta voi tarttua paljon harvinaisempi tauti, puutiaisaivokuume, jonka ensioireena on lievä kuume noin viikon kuluttua puremasta.3
Myöhäisoireet
Mikäli tauti jää hoitamatta, 10-50% saa myöhäisoireita muutaman kuukauden tai jopa yli vuoden kuluttua puremasta. Oireita on useita, ja iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita voi esiintyä vaihtelevasti. Tavallisimpiin oireisiin kuuluu kasvohermohalvaus, joka on yleisin lapsilla ja nuorilla. Myöhäisoireet voivat jatkua useampia vuosia.
Myöhäisvaiheen oireisiin kuuluva iho-oire on hitaasti etenevä surkastuttava ihotulehdus, acrodermatitis chronica atrophicans, eli akrodermatiitti. Sitä esiintyy useimmin toisessa raajassa alkaen kämmenselästä tai jalkaterästä. Iho ohenee, rypistyy ja sen väri muuttuu sinipunertavaksi. Raajassa, jossa on iho-oire, saattaa myös esiintyä nivelkipua ja turvotusta, sekä ihon arkuutta tai tunnottomuutta. Jos akrodermaatiittimuutokset ovat edenneet pitkälle, ne eivät korjaannu vaikka borreliainfektio hoidettaisiinkin pois antibiootilla.
Oireita voi esiintylä myös hermostossa ta tuki- ja liikuntaelimistössä. Hermostoon levinnyttä borrelioosia kutsutaan neuroborrelioosiksi. Sitä esiintyy kuitenkin vain kolmasosassa kaikista tapauksista.
Lymen taudin hoitokeinot
Puutiainen tulee poistaa punkkipinseteillä heti kun se on havaittu. Punkki tulee poistaa tasaisella, ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Ota kiinni puutiaisesta mahdollisimman läheltä ihon pintaa, ettei se katkea tai murskaannu. Punkki on tärkeä saada kokonaan irti ihosta, mukaan lukien sen pää. Jos punkki irrotetaan alle vuorokauden sisällä puremasta, lymen taudin kehittymisen riski on vähäinen. Punkkia ei saa poistettua hyönteismyrkyllä tai rasvalla.
Oireettomaan punkin puremaan ei tarvita antibioottihoitoa, mutta jos punkki on ollut ihossa yli vuorokauden, voi antibioottikuurin syödä ennaltaehkäisevään tarkoitukseen. Tästä on kuitenkin hyvä keskustella lääkärin kanssa.
Jos puremakohtaan tulee viikon kuluessa laajentuva, yli 5 cm läpimittainen punoitus tai rengas, tulee syödä 2-3 viikon pituinen antibioottikuuri, joka on yleensä amoksisiliinia. Myös Doximycin on antibiootti, joka sopii lymen taudin hoitoon, vaikka sitä käytetään usein myös klamydian hoidossa . Sen vaikuttava aine on doksisykliini 4. Mikäli ihottuma ei parane kuurilla, tai sitä alkaa esiintyä myös muualla kehossa, on hakeuduttava lääkäriin. Myöhäisoireita hoidetaan yleensä laskimonsisäisellä antibioottikuurilla, jolloin hoitotulokset ovat yleensä hyvät.
Miten voin välttää borrelioositartunnan?
Puutiainen viihtyy Suomessa parhaiten mustikkatyypin havumetsissä, ja havumetsissä ylipäätään. Siksi esimerkiksi marjastamisen jälkeen on hyvä tehdä punkkitarkastus5. Myös mukana olleet lemmikit on hyvä tarkistaa, sillä punkkeja ja siten myös borrelioosia voi esiintyä myös koirilla ja kissoilla. Koska borreliabakteeri ei siirry punkista heti ihmiseen, vaan bakteeri siirtyy ihmiseen punkin syljen mukana, bakteerin siirtymisessä kestää useita tunteja tai jopa yli vuorokausi. Havaittu punkki tulee kuitenkin poistaa mahdollisimman nopeasti. Kerran sairastettu lymen tauti ei suojaa uudelta tartunnalta. 6 Myöskään rokotetta tautia vastaan ei ole olemassa. Vaikka kyseessä on infektiotauti, se ei kuitenkaan tartu ihmisestä toiseen, vaan sen ainoa tarttumistapa on hyönteisen kautta.
Lähteet:
