Lähes me kaikki olemme jossain vaiheessa elämäämme kärsineet päänsärystä. Päänsärky ei kuitenkaan välttämättä ole samanlainen jollakin toisella kuin sinulla, se nimittäin jaotellaan primaariseksi sekä sekundaariseksi eli toissijaiseksi päänsäryksi. Toissijaiset päänsäryt ovat yleensä seurausta olemassa olevasta sairaudesta. Useimmat päänsäryt ovat kuitenkin yleensä primaarisia päänsärkyjä. Kolme yleisintä primaariseen päänsäryn tyyppiä ovat jännitys, migreeni ja sarjoittainen päänsärky.
Ymmärtääksemme paremmin päänsäryn ja migreenin eroja, selitämme seuraavaksi niihin liittyviä oireita ja syitä.
Sisältö:
Mistä migreeni johtuu?
Tilan tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta tutkijat epäilevät se olevan peräisin epänormaalista aivotoiminnasta, joka väliaikaisesti muuttaa aivojen hermosignaaleja, kemikaaleja ja verisuonia.
Noin puolella migreenipotilaista on perinnöllistä alttiutta kyseiseen tilaan. Tämä viittaa siihen, että geeneillä on vaikutusta tilan esiintymiseen. Joidenkin sairauksien tapauksissa geenillä on iso rooli, josta migreeni on hyvä esimerkki. Lisäksi tutkimukset todistavat, että se kulkee usein suvussa. Useimmissa tapauksissa yksittäinen geenivirhe tai mutaatio ei aiheuta kyseistä tilaa, vaan se johtuu yleensä usean eri geenin vaikutuksesta.
On olemassa myös joitakin laukaisevia tekijöitä, jotka voivat pahentaa kohtausta. Näitä ovat esimerkiksi hormonaaliset, emotionaaliset, fyysiset, ravitsemukselliset, ympäristölliset ja lääketieteelliset tekijät. Edellä mainitut laukaisevat tekijät ovat hyvin yksilöllisiä, mutta päiväkirjan pitäminen voi auttaa niiden tunnistamisessa.
Yleisiä oireita:
- Pahoinvointi
- Kipeä olo
- Herkkyys valolle tai äänelle
On olemassa myös muita oireita, kuten:
- Keskittymiskyvyn heikkeneminen
- Kylmyyden tai kuumuuden tunne
- Mahakipu
- Ripuli
Oireet voivat kestää neljästä tunnista jopa kolmeen päivään hyvin vakavissa tapauksissa. Mikäli sinulla on ollut paha toispuoleinen päänsärky, saatat tuntea olosi väsyneeksi. Täten on erittäin tärkeää saada runsaasti lepoa. Lue lisää migreenistä.
Mistä päänsärky johtuu?
Päänsärky on yleismaailmallinen kokemus; useimmat meistä kokevat jonkinlaista päänsärkyä jossain vaiheessa elämässämme. Lääketieteen ammattilaisten käyttämä päänsäryn luokittelujärjestelmä on yksi vanhimmista olemassa olevista järjestelmistä lääketieteessä.
Päänsärky on epämiellyttävä tunne päässä, joka voi aiheuttaa painetta ja kolotusta. Kipu voi vaihdella lievästä vaikeaan, ja se esiintyy yleensä pään molemmin puolin. On myös olemassa joitakin erityisiä alueita, joilla voi esiintyä päänsärkyä. Näitä ovat esimerkiksi otsa, ohimo sekä kaulan takaosa. Päänsärky voi kestää 30 minuutista jopa viikkoon.
Yksi yleisimmistä syistä on jännitys – 90% kaikista päänsäryistä kuuluvat tähän luokkaan. Kyseinen päänsärky aiheutuu erilaisista laukaisevista tekijöistä, joita ovat stressi, lihasten rasitus ja ahdistus. Jännityksen aiheuttama päänsärky tuntuu yleensä tiukalta kivulta päässäsi, joka saattaa johtua pään ja kaulan alueen herkistä lihaksista. Kun stressaantunut tai väsynyt, pään ja kaulan lihakset tulevat kipeiksi ja aroiksi. Kun nämä lihakset jännittyvät, kipu kulkeutuu päähäsi ja ilmenee päänsärkynä.
Mistä tiedän mikä päänsärkytyyppi minulla on?
Jos kärsit toistuvasta päänsärystä, on hyödyllistä tunnistaa päänsärkytyyppisi, jotta voit hallita tilaa tehokkaasti. Mikäli päänsärkysi on säännöllinen, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle ja saada diagnoosi. Lääkäri antaa diagnoosin sairaushistoriasi sekä erilaisten testien mukaan, jota hän voi pyytää sinua tekemään.
Päänsäryn ja migreenistä johtuva päänsäryn välillä on ero. Päänsärkyihin ei yleensä liity muita migreeniin liittyviä oireita. On kuitenkin todennäköistä, että mikäli kärsit migreenistä, sinulla voi esiintyä myös muita päänsärkytyyppejä.
Migreeni
Migreenistä johtuva päänsärky eroaa yleensä muista päänvaivoista, joka puolestaan auttaa lääkäriäsi määrittelemään päänsärkytyyppisi. Lisäksi on olemassa erilaisia migreenistä johtuvia päänsärkyjä. Yleisesti ottaen migreenin aikana koettu päänsärky on keskivaikeaa ja se on yleensä toispuoleista. Tämän lisäksi esiintyy myös muita oireita, kuten pahoinvointi, oksentelu sekä valo- ja meluherkkyyttä.
Päänsärky yleensä pahenee liikkuessa. Kohtaukset kestävät yleensä 4-72 tuntia ja kohtausten välillä oireita ei useimmiten ilmene.1
Päänsärky
Päänsärky voi vaihdella suuresti sen keston, syyn ja vakavuuden mukaan. Esimerkiksi krapulasta johtuva päänsärky lähtee muutaman tunnin sisällä, ja sairauden aiheuttama päänsärky paranee, kun sairaus on ohi.
Täten on erittäin tärkeää tunnistaa pääsärkytyyppi, jotta voit saada oikeanlaista hoitoa. Päänsärky voi johtua monista eri tekijöistä, kuten pään vammoista, infektioista ja muista sairauksista.2
Milloin minun tulisi hakeutua lääkärin vastaanotolle?
Kuten edellä mainittiin, jos sinulla on säännöllisiä päänsärkyjä, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle. Useimmat päänsäryt ovat vähäisiä, eivätkä ne johdu vakavista sairauksista. Sinun tulee kuitenkin hakeutua lääkäriin, mikäli koet jotain seuraavista:
- Päänsärkysi on johtuu päänvammasta
- Koet näköhäiriöitä, kuten epätarkkuutta
- Tila on vakava
- Tilaa täydentää muut oireet kuten kuume, oksentelu, heikkous, epäselvä tai sekava puhe
Jos olet huolissasi kokemastasi päänsärystä, ota yhteys lääkäriisi.
Lähteet:
