Allergiat ovat yleistyneet erityisesti teollisuusmaissa viimesiten vuosikymmenten aikana, ja niiden määrä on jatkuvassa nousessa. Mutta kuka voi saada allergian?
Allergiat ovat yleisiä erityisesti lapsilla, ja ne häviävät usein iän myötä. On kuitenkin myös muita henkilöryhmiä, jotka ovat erityisen alttita allergioiden syntymiselle. Tässä artikkelissa keskustelemme tästä aiheesta.
Sisältö:
Ensin on tärkeää selittää allergian ja allergisen reaktion ero. Allergia on termi, joka tarkoittaa alttiutta allergiselle reaktiolle. Allerginen reaktio sen sijaan on oireiden äkillinen pahentuminen, joka johtuu kehon ylireagoinnista aineeseen, jonka immuunijärjestelmä tulkitsee uhkana.
Allergisen reaktion yhteydessä keho alkaa tuottaa immunoglobuliini E:tä (usein lyhennettynä IfE-vasta-aineeksi), jota se lähettää alueelle, jossa havaittu uhka sijaitsee. Siksi allergiset oireet voivat vaihdella laukaisijan luonteesta.1
Allergisen reaktion oireet
Kuten mainittu, allergiaoireet voivat vaihdella henkilöstä ja laukaisijasta riippuen. Yleisimmät kehon alueet, joissa oireet ilmenevät, ovat iho, hengityselimet, sydän- ja verisuonijärjestelmä ja ruoansulatuskanava. Ruoka-aineallergiat aiheuttavat todennäköisemmin maha ja suolistokanavaan liittyviä oireita, kun taas ilmassa olevat laukaisijat vaikuttavat hengityselimiin, ja niin edelleen.
Yleisimpiä allergioita ovat:
Allerginen nuha
- Nenäputken tulehdus
- Vuotava tai tukkoisa nenä
- Aivastelu
- Kutina
Lue lisää allergisesta nuhasta.
Sidekalvontulehdus
- Silmän tulehtuminen
- Silmän punoitus
- Silmien vetistäminen
Lue lisää sidekalvon tulehduksesta ja silmätulehduksista.
Astma
- Hengitysteiden tulehtuminen
- Yskiminen
- Hengityksen vinkuminen
- Hengenahdistus
- Rintakehä
Urtikaria eli nokkosihottuma
- Punainen ja kohonnut ihottmua
- Kutiava iho
- Ihon näppyläinen rakenne
Angioedeema eli allerginen turvotus
- Turvotus ihon alla
- Ilmenee yleensä kasvoissa, huulissa, silmissä, käsissä ja jaloissa
- Esiintyy usein yhdessä nokkosihottuman kanssa
- Saattaa johtaa anafylaksiaan
Ylävatsavaivat eli dyspepsia
- Vatsavaikvat
- Ripuli
- Oksentelu
Ekseema
- Kuiva, kutiava ja punoittava iho
Lue lisää ekseemasta ja sen aiheuttajista.
Vakavimmat allergiset reaktiot, huolimatta niiden syystä tai tarkasta liipaisusta, voivat johtaa anafylaktiseen sokkiin, joka on vakava ja mahdollisesti tappava komplikaatio.
Milloin allergiat kehittyvät
Allergiat voivat kehittyä missä tahansa elämänvaiheessa tahansa. Tämä voi olla joskus vaarallsita. Saatat olla altistunut jollekin laukaisijalle koko elämäsi ajan, mutta allergia vo kehittyä yhtäkkiä.
Noin puolet ihmsistä kehittää jonkin allergian ennen 18-vuoden ikää. Allergia voi kuitenkin parantua iän myötä. Kuitenkin parantuneiden prosenttiosuus on melko pieni, ja aikuissta noin 44% sairastaa jonkinlaista allergiaa.
Yleisesti allergiat ovat kuitenkin yleisimpiä lapsilla. Esimerkiksi ekseema ja astma paranevat usein iän myötä, tai ainakin oireilevat vähemmän. Lisäksi raskaus voi muuttaa allergioita: oireet voivat helpottaa tai pahentua, mutta hormonaalisesta epätasapainosta johtuen myös uusia allergioita saattaa kehittyä.
Olenko riskissä saada allergian?
Vaikka kuka tahansa voi kehittää allergian iästä, sukupuolesta tai terveydentilasta huolimatta, allergioiden tiedetään olevan osittain periytyviä. Henkilöt, joiden toisella vanhemmalla on 33% todennäköisyys kehittää allergia, kun taas henkilöllä, jonka molemmilla vanhemmilla on allergia, on noin 70% mahdollisuus.
Tämä tutkimus ei kuitenkaan kerro siitä, mikä allergia henkilölle voi kehittyä. Vaikka altistuminen allergioille on perinnällistä, sen tarkka luonne ja laukaisijat eivät ole.
Mitä geneettinen altistuminen allergioille tarkoittaa?
Allergioiden periytyvyys on suoraan sidoksissa IgE-vasta-aineiden lisääntyneeseen tuotantoon, joka aiheuttaa atooppista allergiaa. Vaikka sinulla olisi tähän taipumus, ei se tarkoita että saat allergian juuri tiettyihin laukaisijoihin, vaan että on korkeampi riski, että immuunijärjestelmäsi reagoi herkästi joihinkin ärsykkeisiin. Geenitekijöiden lisäksi myös ympäristötekijöillä on vaikutuksensa allergian syntymiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi:
- Liiallinen antibioottien käyttö lapsuudessa
- Altistuminen lemmikkieläinten hiuksille tai pölypunkeille
- Tupakoinnille altistuminen lapsena
Mitä eri allergioita on olemassa?
Koska allerginen reaktio on virheellinen immuunijärjestelmän ylireagointi vaarattomaan aineeseen, allergia mille tahansa aineelle on teoriassa mahdollista. Käytännössä laukaisijat voidaan kutienkin luokitella pienempiin rymiin, jotka kattavat suurimman osan dokumentoiduista allergioista.
Hengityselinten allergiat
Allerginen reaktio hengityselimissä aiheutuu, kun allergeeniä joutuu hengityselimistöön. Yleisimpiä laukaisijoita ovat:
- Siitepöly
- Home
- Eläinten hilse
- Pölypunkit
Allergiset kosketusihottumat
Kosketusallergiat johtuvat allergeeneista, jotka joutuvat suoraan kosketukseen ihon kanssa. Kun näin tapahtuu, immuunijärjestelmä tulktisee laukaisijan infektioksi, mikä aiheuttaa erilaisia oireita. Yleisimpiä kosketusallergeeneja ovat:
- Lateksi
- Metalli
- Hyönteisten puremat ja pistot2
Ruoka-allergiat
Kuten nimestä käy ilmi, ruoka-allergiat esiintyvät, kun allergeeni nautitaan. Kun immuunjärjestelmä tulkitsee tietyn ruoka-aineen uhaksi, alkaa se tuottaa IgE-vasta-ainetta liikaa. Yleisimpiä laukaisijoita ovat:
- Hedelmät
- Muna
- Pähkinät
- Kala ja erenelävät
Myös lääkkeet voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Yleisimpiä lääkkeitä, jotka aiheuttavat allergisia reaktioita ovat:
- Antibiootit
- Anastesia-aineet
- Röntgentutkimuksissa käytettävät kontrasti-injektionesteet
Miksi allergiat yleistyvät?
Tällä hetkellä ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, miksi allergiat lisääntyvät. Niiden yleistymistä ei kuitenkaan voida kiistää. Allergiat ovat kuitenkin erityisesti nousussa länsimaissa sekä muissa teollistuneissa maissa. Tämä tukee teoriaa, jonka mukaan ilman pilaantumisen lisääntyminen ja haitallisille mikro-organismeille altistumisen väheneminen ovat syynä allergioiden lisääntymiseen.
Vaikka ilman pilaantuminen on melko itsestään selvää, bakteereille altistumisen väheneminen on keskustelun arvoista. Tämä teroria perustuu niin sanottuun hygieniahypoteesiin, jonka mukaan nykyään emme ole alttiina bakteereille kuten aikaisemmin. Tämän katsotaan johtuvat puhdistusaineiden runsaasta käytöstä sekä vähäisestä kosketuksesta ihmisen, erityisesti lasten, ja luonnon ja eläminten välillä. Tämä hypoteesi olettaa, että kehomme eivät kehit’ä yhtä vahvaa immuunijärjestelmää kuin aiemmin, jonka takia allergioita kehittyy helpommin.
Lähteet:
