Influenssa on viruksen aiheuttama tartuntatauti. Influenssaa aiheuttavat A-, B- ja C-virukset. Näistä A- ja B-virukset ovat kaikkein yleisimpiä ja aiheuttavat Suomessakin vuosittain esiintyvät influenssaepidemiat. Influenssaepidemioiden huippukausi ajoittuu joulukuun ja huhtikuun välille.

Influenssavirus aiheuttaa korkeaa kuumetta ja hengitystieoireita. Influenssa tarttuu äärimmäisen helposti pisaratartuntana esimerkiksi toimistossa ja julkisessa liikenteessä. Perusterveille aikuisille se on harvoin vakava, mutta pienille lapsille ja vanhuksille se voi olla pahimmillaan hyvin vaarallinen sairaus.

Tehokkain influenssan ehkäisykeino on influenssarokote. Oikeanlaisella hoidolla ja riittävällä levolla jo puhjennut influenssa saadaan yleensä nopeasti hallintaan.

Sisältö:

Influenssan oireet ja itämisaika

Influenssan tyypillisiin oireisiin kuuluvat seuraavat:

  • Nopeasti noussut kova kuume
  • Kuiva, paheneva yskä ilman nuhaoireita
  • Lihassärky
  • Otsalle keskittynyt päänsärky
  • Vatsakivut
  • Yleinen huonovointisuus ja kunnon lasku

Oireet alkavat nopeasti. Hengitystieoireet ja yskä kehittyvät vasta myöhemmin. Taudin itämisaika vaihtelee jonkin verran, mutta tyypillisimmin ensimmäiset oireet ilmestyvät noin 1-3 päivän kuluttua tartunnan saamisesta. Vain noin puolet virustartunnan saaneista saa oireita

Influenssa ilman kuumetta

Tavallisesti influenssaan kuuluu melko korkea, noin 38-40 asteen kuume. Influenssan oireet ovat yleensä hyvin samanlaiset kuin erilaisten nuhakuumeiden eli flunssien oireet. Influenssassa oireet ovat kuitenkin rajummat. Influenssan oireiden voimakkuus myös vaihtelee eri henkilöillä.

Tavallisen vaarattoman flunssan oireet on yleensä helppo sekoittaa influenssaan. Jos kuumetta ei esiinny, on kyse yleensä tavallisesta flunssasta. Yleensä influenssan tunnistaminen on helppoa, sillä oireet ovat kovat ja ajavat potilaan sänkylepoon tavallisesti 1-2 viikoksi.

Influenssan kesto

Influenssan kesto vaihtelee yksilöllisesti, mutta yleensä perusterveellä työikäisellä rankimmat oireet kestävät noin 3-6 päivää. Huonovointisuutta ja kunnon laskua voi kuitenkin jatkua pitkään, jopa muutaman viikon.

Jos influenssa ehtii kehittyä toiseksi sairaudeksi, esimerkiksi keuhkokuumeeksi, jatkuu tauti vielä pidempään ja vaatii lääkärin hoitoa.

Influenssan tarttuminen

Influenssa on erittäin herkästi tarttuva virustauti. Se leviää pisaratartuntana ja käsien kautta etenkin työpaikoilla, kouluissa, liikennevälineissä ja muilla julkisilla paikoilla. Koska tauti leviää helposti, kutsutaan erityisen pahoja influenssakausia influenssaepidemioiksi. Näitä esiintyy vuosittain, ja tällöin jopa 15% väestöstä voi saada virustartunnan.

Yleensä kerran influenssaviruksen saatuaan keho kehittää vastustuskyvyn juuri tätä kyseistä virusta vastaan. Näin samantyyppistä virusta ei voi saada kahdesti. Koska tauti kuitenkin kehittyy mutaatioiden kautta, voi muutaman vuoden kuluttua altistua uudentyyppiselle virukselle. Epidemioita esiintyy etenkin silloin, kun virus on kehittynyt uudeksi versioksi vanhasta viruksesta.

Influenssa lapsella tai vanhuksella

Influenssa ei yleensä itsessään ole vaarallinen perusterveelle, työikäiselle aikuiselle. Taudista paranee tavallisesti vuodelevolla ja lääkkeillä.

Riskiryhmiä ovat kuitenkin pienet lapset, vanhukset sekä pitkäaikaissairauksista kärsivät henkilöt. Heille influenssa voi olla erittäin vaarallinen ja aiheuttaa vaikeita jälkitauteja tai jopa kuoleman. Influenssa altistaa erilaisille bakteerilähtöisille taudeille, kuten keuhkokuumeelle ja poskiontelontulehduksille. Harvinaisena jälkiseurauksena on esimerkiksi sydänlihastulehdus. Lapsilla influenssa aiheuttaa välikorvatulehduksia.

Riskiryhmien on erityisen tärkeää suojautua influenssakausina hyvin, hankkia influenssarokote sekä hakeutua lääkärin hoitoon pian, jos oireita ilmaantuu.

Influenssan hoito

Koska influenssa on viruksen aiheuttama tauti, eivät antibiootit tehoa siihen. Antibiooteista on apua ainoastaan jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen. Influenssaan tehoavat ainoastaan lääkärin määräämät viruslääkkeet, joista eräs tunnettu ja kliinisesti testattu on Tamiflu. Siitä on olemassa myös miedompi versio lapsille.

Yleensä influenssan oireet lievittävät noin viikossa vuodelevolla. Varsinaisten viruslääkkeiden lisäksi hoitoon voidaan käyttää tavallisia särky- ja flunssalääkkeitä helpottamaan esimerkiksi yskää, kuumetta ja päänsärkyä.

Influenssarokote

Tehokkain keino suojautua influenssalta on influenssarokote. Koska virus mutatoituu vuosittain, on kerran vuodessa otettava uusi rokote. Rokotuskausi on yleensä lokakuussa ennen epidempia-ajan alkamista.

Vaikka influenssan saisi rokotteen ottamisesta huolimatta, ovat oireet yleensä huomattavasti lievemmät kuin rokottamattomilla. Rokotetta suositellaan etenkin riskiryhmille, kuten vanhuksille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Riskiryhmiä ovat esimerkiksi:

  • Yli 65-vuotiaat
  • Raskaana olevat
  • Pitkäaikaissairauksista kärsivät
  • Vastustuskyvyn laskusta kärsivät
  • Sairaaloissa ja hoitokodeissa työskentelevät

Miten voin ehkäistä influenssaa?

Rokotteen lisäksi on olemassa yksinkertaisia keinoa vähentää influenssatartunnan saamisen mahdollisuutta.

  • Pese ahkerasti käsiä etenkin vessassa käynnin yhteydessä ja ennen ruokailua, nenän niistämisen jälkeen sekä ulkoiltuasi
  • Käydä käsidesiä
  • Vältä koskettelemasta kasvoasi, koska siten virukset pääsevät hengityselinten läheisyyteen
  • Yski poispäin muista nenäliinaan, jos olet saanut influenssan
  • Vältä ehdottomasti töihin menoa ja lepää rauhassa, jos kannat tartuntaa

Milloin lääkäriin influenssan takia?

Riskiryhmiin kuuluvien on syytä hakeutua lääkärin hoitoon heti, jos oireita ilmenee. Jos et kuulu riskiryhmiin, vuodelepoa ja tavallista flunssan hoitoa voi koettaa noin viikon ajan ja katsoa, alkaako kunto kohentua.

Perusterveen aikuisen on syytä hakeutua lääkärin hoitoon, jos kuume on erityisen korkea, jos vointi on merkittävästi huonompi kuin tavallisessa flunssassa, tai jos oireet tulevat takaisin ensin tilanteen parannuttua hiukan.

v