Raynaudin ilmiö tai tauti tunnetaan myös valkosormisuusoireena, joka estää verenkierron sormissasi ja varpaissasi. Tämä tapahtuu yleensä jaksottaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että ilmiö esiintyy vain tietyin ajanjakson välein. Tällöin sormet ja varpaat ovat kylmät ja kalpeat. Lisäksi voit kokea kylmien ja kalpaiden sormien lisäksi tunnottomuutta, jonka voi aiheuttaa kylmyys tai psyykkinen stressi. Taudin aikana voit kokea ärsyttävää kipua, turvotusta ja punoitusta. Vakavimmissa tapauksissa Raynaudin tauti voi johtaa kudosvaurioihin, joten on tärkeää seurata oireiden etenemistä.
Sisältö:
Mikä on Raynaudin ilmiö?
Raynaudin ilmiö on monimutkainen, joka kumpuaa elimistön ponnisteluista pitää itsensä lämpimänä. Lämmönsäätelystä johtuen elimistö estää veren virtaamisen niihin kehon osiin, jotka ovat kaukana sen keskikohdasta – esimerkiksi sormet ja varpaat. Raynaudin ilmiössä verisuonten supistukset ja kouristukset lisääntyvät ja suurenevat. Verisuonten kaventuminen vaikuttaa verenkiertoon, jolloin ruumiinosat muuttuvat kalpeiksi ja sinertäviksi. Yleisimmät ruumiinosat, johon tauti vaikuttaa, ovat sormet ja varpaat. Joissakin tilanteissa tauti voi myös ilmetä nenässä, korvissa ja huulilla.1
Raynaudin ilmiö voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin:
Ensisijainen Raynaudin ilmiö
- Esiintyy murrosiässä
- Esiintyy yleisemmin naisilla kuin miehillä
- Lievät oireet
- Ei ole tarkkaa tietoa ilmiön aiheuttajasta
Toissijainen Raynaudin ilmiö
- Esiintyy myöhemmin kuin ilmiön ensimmäinen muoto, usein 35-vuotiaana
- Ilmiö johtuu useimmiten taustalla olevasta sairaudesta
- Noin 10% Raynaudin ilmiöistä on toissijaisia
- Lisää kudosvaurion riskiä
Samankaltaisia tauteja, jotka voidaan sekoittaa Raynaudin oireyhtymään, ovat muun muassa arterioskleroosi, laskimotukos, Buergerin tauti ja rannekanavaoireyhtymä
Kuka voi saada Raynaudin taudin?
Alttius kyseisen taudin saamiselle ei rajoitu mihinkään tiettyyn ihmisryhmään, mutta on kuitenkin olemassa ihmisryhmiä, joiden alttius on kuitenkin todennäköisempää. Esimerkiksi nuoret naiset kokevat todennäköisemmin ilmiön. Ensisijainen Raynaudin ilmiö esiintyy yleensä 15-25-vuotiaana, kun taas toissijainen on esiintyy paljon myöhemmin, noin 35-vuotiaana.
Raynaudin riski on suurempi, jos:
- Olet nainen
- Sinulla on SLE-tauti, nivelreuma tai skleroderma
- Sairastat syöpää tai sinulla on migreeni tai korkea verenpaine
- Työskentelet työkalujen tai koneiden parissa, jotka tärisevät tai heiluvat
- Elät kylmässä ilmastossa
- Tupakoit tai juot runsaasti kofeiinia
- Käytät ei-selektiivisiä beetasalpaajia tai estrogeenia
Toissijaisen Raynaudin ilmiön alkuperä on monimuotoisempi. Riski taudin saamisesta perustuu muihin sairauksiin, mitä sinulla on.
Raskauden aikana oireet useimmiten häviävät, sillä verenkierto aktivoituu pintaverisuonissa.
Oireet
Yleisimpiä ruumiinosia, joihin Raynaudin ilmiö vaikuttaa, ovat sormet ja varpaat. Se voi kuitenkin vaikuttaa myös nenään, korviin ja huuliin. Laukaisevana tekijänä toimii kylmyys psykologinen stressi. Useimmissa tapauksissa ilmiö kestää noin 15 minuuttia, jonka jäökeen iho on useimmiten punainen ja turvonnut ennen kuin se palaa taas normaaliin tilaan. Joissakin tapauksissa ilmiö voi kestää kauemmin, jopa muutaman tunnin ajan.
Sormien, varpaiden, nenän tai korvien oireet ilmiön aikana:
- Ne muuttuvat kalpeiksi, kylmäksi ja tunnottomaksi
Muita mahdollisia oireita:
- Negatiivinen kasvu kyseisellä alueella
- Haavojen parantumattomuus
- Verenvuoto kynsinauhoissa
Kuten edellä mainittiin, oireet ovat jaksottaisia. Oireet voivat vaihdella vuodenajoista riippuen, ja niiden todennäköisyys on suurempi kylmempinä vuodenaikoina. Joskus jopa pienet laukaisevat tekijät voivat aiheuttaa ilmiön, kuten esimerkiksi pakastimen aukaiseminen tai käsien peseminen kylmässä vedessä. Naiset voivat myös saada oireita useammin hormonaalisten muutosten aikana, kuten vaihdevuosien aikana.
Toissijaisen Raynaudin potilaalla on suurempi riski, että kudos vahingoittaa veren virtaamista elimistössä. Erittäin vakavissa tapauksissa on mahdollisuus myös kuolioon, joka voi aiheuttaa vakavia vaurioita. Siksi on suositeltavaa hakeutua lääkäriin, mikäli havaitset Raynaudin oireita.2
Miten Raynaudin tauti diagnosoidaan?
Lääkäri kysyy sinulle oireistasi ja tutkii alueita, joilla oireita esiintyy. Lääkäri voi tarkistaa kyseisen alueen verisuonet, etsiä niveltulehduksen ja vaskuliitin oireita tai tehdä laboratoriotestejä. Joissakin tapauksissa lämpökameraa voidaan myös käyttää kehon lämpöjakauman mittaamiseen.
Jos sinulla ei ole taustalla olevaa tautia, oireet riittävät diagnoosin saamiseksi. Toissijainen Raynaldin tauti voidaan puolestaan diagnosoida verikokeen avulla.
Taudin hoito
Toissijaisen Raynaudin tapauksessa hoito on ensiarvoisen tärkeää. Ensisijaisen Raynaudin kohdalla hoitojen painopiste kohdistuu ilmiöiden pysäyttämiseen.
Seuraavat asiat tulisi pitää mielessä:
- Pidä kädet ja jalat kuivana sekä lämpimänä
- Pyri pitämään stressitasosi alhaalla
- Älä käytä nikotiinia ja keskushermostoa vaurioittavia aineita
- Jos sinulla on sormuksia sormissasi, poista ne. Ne voivat aiheuttaa vakavia vaurioita turvotuksen yhteydessä
- Lääkäri voi laskea muiden lääkkeiden, kuten beetasalpaajien, migreenin ja ADHD-lääkkeiden annoskokoa
Tautia voidaan hoitaa nitroglyseriiniä tai glyseryylitrinitraattia sisältävillä voiteilla, joita tulisi käyttää ennen kylmyydelle altistumista. Yksi voiteista on Adalat. Kalsiumsalpaajat voivat olla myös vaihtoehto altistusta edeltävälle hoidolle. Verenpaineen säätelyyn tarkoitettu lääke voi myös olla yksi hoitomuoto. Muista hoitomuodoista, kuten akupunktiosta tai laserhoitosta saadut tulokset ovat melko rajallisia.
Joissakin vakavissa tapauksissa leikkaus voi olla yksi vaihtoehto. Se merkitsisi tässä tapauksessa verisuonien laajentamista tai annosta, joka estäisi hermoja säätelemästä verenkiertoa halutulla alueella. Näiden menettelyjen avulla voidaan hallita kylmiä ja kalpeita sormia sekä varpaita.
Lähteet:
