Kondylooma, joka tunnetaan myös nimellä visvasyylä, on papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama yleinen sukupuolitauti. Sen voivat saada sekä miehet että naiset. Virus on erittäin tarttuva ja sen voi saada helposti, jos harrastaa suojaamatonta vagina-, anaali- tai suuseksiä.

Monet kantavat virusta tietämättään, sillä tämä sukupuolitauti voi olla myös täysin oireeton. HPV virusta kantaa jopa noin 50% aikuisista, mutta kondylooman oireita esiintyy vain yhdellä sadasta. Tämän vuoksi tartuntariski on erityisen suuri, ja HPV tarttuu myös oireettomana. Noin puolet nuorista ihmisistä saa tartunnan muutaman vuoden sisään aktiivisen seksielämän aloittamisesta.1

Joskus HPV-infektio pitkittyy ja etenee syövän esiasteeksi tai syöväksi. Osa HPV-tyypeistä voivat aiheuttaa naisilla kohdunkaulan syöpää. Siksi oikeanlainen ja nopea hoito on tärkeää. HPV-infektioita seulotaan papakokeiden avulla. 

Sisältö:

Mikä on kondylooman aiheuttama papilloomavirus eli HPV?

HPV, joka tulee sanoista Human Papilloma Virus, on virus jota on olemassa jopa 120 erilaista tyyppiä. Jotkut näistä voivat aiheuttaa syyliä keholle, ja noin 40 HPV-tyyppiä tarttuu sukupuoliteitse. Lisäksi HPV voi aiheuttaa erilaisia solumuutoksia iholle ja limakalvoihin. Nämä solumuutokset voivat johtaa erilaisiin alavatsan alueen syöpiin, yleisimmin juuri kohdunkaulansyöpään.

Vaikka erilaisia HPV-tyyppejä on runsaasti, jopa 90 prosenttia kaikista infektioista on kahden eri tyypin aiheuttamia. Nämä virustyypit ovat nimeltään HPV-6 ja HPV-11. Kumpikaan näistä ei kasvata syövän riskiä merkittävästi, joten niitä pidetään matalan riskin virustyyppeinä. HPV-tyyppi, joka usein johtaa kohdunkaulansyöpään, ei aiheuta näkyviä syyliä genitaalialueelle.

Kondylooman eli visvasyylän oireet

Kondylooma aiheuttaa litteitä tai kukkakaalimaisia syyliä, joita esiintyy sukuelinten ja mahdollisesti myös peräaukon alueella. Syylät itsessään eivät ole vaarallisia, ainoastaan epämiellyttäviä. Syyliä ilmestyy, koska HPV-virus saa ihon solut jakautumaan, jolloin infektoituneelle alueelle alkaa kehittyä ylimääräistä ihoa.

Syylien ulkonäkö voi vaihdella riippuen siitä, missä kohdassa ruumista ne sijaitsevat. Ne ilmenevät miehillä yleensä terskan ja esinahan alueella sekä siittimen varressa ja naisilla vaginan, välilihan ja kohdunkaulan alueilla. Ne esiintyvät usein myös peräaukon ympärillä ja perävaossa. Niitä voi olla myös virtsaputkessa, jolloin ne voivat aiheuttaa kirvelyä virtsatessa, limavuotoa virtsaputken suulta ja voivat vaikeuttaa virtsasuihkua. Harvinaisia esiintymisalueita ovat peräsuoli, nielu, nenänielu ja keuhkoputki.

Kun syylät ilmestyvät, ne voivat olla joko pieniä tai suuria, sileitä tai rosoisia. Yleensä ne ovat kivuttomia, mutta joskus ne voivat kutista ikävästi. Joskus syylät voivat olla myös ihon alla, jolloin niitä ei välttämättä havaitse ollenkaan.

Joillakin kondylooma voi olla täysin oireeton, joten oireiden puuttumista ei kannata pitää varmana merkkinä siitä, että on terve. Oireetonkin tartunta voi kuitenkin aiheuttaa solumuutoksia ja kohottaa syövän riskiä. Kondylooma voidaan joksus sekoittaa myös herpekseen.

Kondylooman itämisaika

Useimmat ihmiset eivät huomaa saaneensa tartuntaa heti, sillä viruksen itämisaika on usein useita kuukausia, joskus jopa vuosia. Yleisimmin itämisaika on 1-6 kuukautta, jonka jälkeen ilmestyvät ensimmäiset syylät.

Kondylooma miehellä

Miehillä syylät ilmestyvät yleensä terskaan tai esinahkaan. Ne voivat kuitenkin levitä myös peräaukon alueelle ja peräsuoleen, mikäli mies on ollut vastaanottavana osapuolena anaaliseksissä. Harvinaisemmissa tapauksissa syyliä voi esiintyä myös kivespussissa tai virtsaputkessa.2

Miehillä kondylooman aiheuttamat näkyvät syylät ovat kuitenkin vaarattomia, eli niistä tuleva haitta on lähinnä ainoastaan kosmeettinen.

Miehet saattavat joskus sekoittaa helmiäisnystyt kondyloomaan. Helmiäisnystyt ovat sidekudoksesta ja verisuonista koostvia vaarattomia nystyjä, joita on jopa joka toisella miehellä. Ero kondyloomaan on kuitenkin huomattava, sillä helmiäisnystyt ovat pieniä, vaaleapäisiä ja ne esiintyvät yhtenä tai kahtena rivinä terskan juuressa. Hyvänlaatuiset helmiäisnystyt eivät siis ole kondyloomia. Nämä nystyt häviävät itsestään iän myötä.

Kondylooma naisella

Naisilla syyliä voi esiintyä sisäisillä ja ulkoisilla häpyhuulilla, emättimen suulla ja emättimessä, peräaukon alueella ja peräsuolessa. Ulkosynnyttimissä syylät ovat ulkonevia, mutta emättimessä ja kohdunnapukassa limakalvon myötäisiä eli litteitä. Harvinaisissa tapauksissa syyliä voi olla myös kasvoilla, jolloin niitä on yleensä nenän ja suun alueella.

Myös naisilla ulkosynnyttimissä olevat syylät ovat vaarattomia, mutta kohdunsuulla esiintyvät syylät voivat olla vaarallisia. Tämä johtuu siitä, että syylät voivat aiheuttaa kohdunsuun limakalvolla solumuutoksia. Jos papa-kokeessa todetaan solumuutoksia, onkin tärkeää ottaa kontrollinäyte puolen vuoden tai vuoden kuluttua, jotta saadaan selville, ovatko muutokset parantuneet itsestään, vai vaativatko ne hoitoa. Todennäköisyys sille, että papilloomaviruksen aiheuttamat solumuutokset johtavat syöpään, on kuitenkin verrattain pieni.

Kondylooma ja raskaus

Kondylooma voi puhjeta myös raskauden aikana jos virus on jo valmiina kehossa. Raskaana olevien naisten syylät voivat olla kivuliaampia ja suurempia, sillä kehon luonnollinen immuunijärjestelmä heikkenee raskauden myötä. Syyliä voidaan hoitaa myös raskaana ollessa, mutta lääkkeen sopivuus on tällöin tarkistettava erikseen. Kaikki antibiootit eivät sovellu käytettäväksi raskauden aikana. Raskaana oleville suositellaan yleensä Aldaraa.

Kondylooma suussa

Kuten monet muut sukupuolitaudit, myös kondylooma voi tarttua suuseksin välityksellä suuhun. Samoin kuin genitaalialueella, myös suussa tauti voi olla täysin oireeton, mutta se saattaa muodostaa kukkakaalimaisia sileitä tai rosoisia syyliä suun limakalvoille. Ainoa keino välttää sukupuolitautien tarttuminen suuhun on käyttää kondomia myös suuseksin aikana. Kun suuseksiä annetaan naiselle, voidaan käyttää halkaistua kondomia tai erityistä suuseksisuojaa.

Kondylooma peräaukossa

Kondyloomia voi esiintyä peräaukossa sekä naisilla että miehillä. Kun tartunta on tuore, syylät saattavat muodostaa suuriakin syylärykelmiä peräaukkoon ja sen ympärille.Peräaukossa olevat visvasyylät ärtyvät helposti ja saattavat aiheuttaa kutinaa tai kipua ulostettaessa. Kuten muillakin alueilla esiintyvät syylät, myös peräaukossa oirilevat syylät voidaan hoitaa samoilla keinoilla.

Kondylooman tarttuminen

Kondylooma tarttuu suojaamattomassa seksissä, oli kyseessä sitten vagina-, anaali- tai suuseksi. Papilloomavirus tarttuu erittäin herkästi, ja yksikin kerta suojaamatonta seksiä voi johtaa tartuntaan.

Vaikka kondomi suojaakin HPV-tartunnalta tehokkaasti, se ei ole täysin varma suojautumiskeino. Kondylooman aiheuttamia syyliä voi sijaita alueilla, joita kondomi ei peitä. Kyseinen tauti tarttuu ihokontaktissa, joten infektion voi saada myös pelkästä sukuelinten koskettamisesta.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa jotkut ovat saaneet kondylooman koskemalla pyyhkeitä, joita papilloomaviruksen kantajat ovat käyttäneet. Virus voi tarttua myös äidiltä lapseen synnytyksen aikana.

Visvasyylän ennaltaehkäisy

Kondyloomalta suojautumiseksi tulisi aina käyttää kondomia uuden kumppanin kanssa, myös suuseksiä harrastaessa. Jos epäilet saaneesi tartunnan, lääkäriin on syytä hakeutua heti. Jos syyliä tulee erityisen paljon ja infektio tuntuu erityisen rajulta, voi se olla merkki kehon alentuneesta immuniteetista. Tämä puolestaan voi olla merkki HIV-tartunnasta. 

Alapään karvoituksen jättäminen ajamatta voi auttaa jonkin verran, sillä paljaalla ja ajellulla iholla infektio voi levitä laajemmalle. Lue lisää sukupuolitaudeilta suojautumisesta.

HPV-rokote papilloomavirusta vastaan

Joitakin HPV:n muotoja vastaan on nykyään olemassa myös rokote. Rokotteet on saatavilla yleisimpiä syyliä aiheuttavia muotoja (HPV-6 ja HPV-11) sekä kohdunkaulan syöpää aiheuttavia muotoja (HPV-16 ja HPV-18) vastaan. Syksyllä 2013 Suomessa aloitettiin papilloomaviruksen rokotusohjelma, jossa 11-12-vuotiaat tytöt saavat rokotuksen maksutta. Pojat ja tätä vanhemmat ihmiset voivat saada rokotuksen maksua vastaan.

Rokotus auttaa ainoastaan ehkäisemään viruksen tarttumista, eli siitä ei ole hyötyä, jos tartunnan on jo saanut. Rokotteen voi kuitenkin ottaa jo säännöllisen sukupuolielämän alkamisen jälkeen, kunhan tartuntaa ei ole tapahtunut.

Tällä hetkellä markkinoilla on kaksi HPV-rokotetta, Cervarix ja Gardasil. Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään näistä tällä hetkellä Cervarix-rokotetta. Sen vaikuttavana aineena on kahden eri HPV-viruskannan pintaproteiineja. Se ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten se ei voi aiheuttaa rokotteen saajalle HPV-infektiota.

Kondylooman eli visvasyylän hoito

On erittäin tärkeää hakeutua hoitoon heti, jos saat tietää saaneesi kondyloomatartunnan. Virukseen ei ole täysin parantavaa hoitoa, vaan hoidon tarkoitus on ihomuutosten lievittäminen. Papilloomavirus jää siis ihmisen kehoon loppuelämäksi ja oireet voivat puhjeta uudelleen koska tahansa.

Kondylooma on usein helppo diagnosoida ja se voidaan usein todeta helposti tavallisessa lääkärintarkastuksessa. Yleisin hoitomuoto on liuksena tai voiteena saatavat paikallishoidot. Diagnoosin jälkeen lääkäri kirjoittaa reseptin lääkevoiteelle, jota levitetään genitaalialueelle syylien päälle. Voide estää viruksen soluja lisääntymästä ja täten lopettaa syylien kehittymisen.

Lääkevoiteet papilloomaviruksen aiheuttamaan kondyloomaan

Paikallisesti käytettävät voiteet ovat saatavilla lääkärin reseptillä. Saatavilla olevia lääkevoiteita ovat esimerkiksi Wartec ja Condyline. Niiden molempien vaikuttava aine on podofyllotoksiini, joka käy viruksen kimppuun estäen syylien lisääntymisen. Tällöin jo syntyneet syylät kataoavat ajan myötä. Tällöin syylät katoavat. Molemmat voiteet sopivat hyvin pieniin syyliin ja vaikuttavat nopeasti.

Toinen vaihtoehto on Aldara, jonka vaikuttava aine on imikimodi. Toisin kuin edellä mainitut voiteet, Aldara vahvistaa kehon omaa immuunijärjestelmää, niin että keho voi itse tuhota viruksen aiheuttamat syylät.

Kaikki edellämainitut tuotteet ovat paikallisvoiteita, eli niitä levitetään suoraan oireilevaan kehonosaan. Oikein käytettynä voiteet tehoavat jopa muutamassa päivässä, mutta oireiden vakavuudesta riippuen paranemiseen voi mennä myös useampi viikko.

Muut hoitokeinot

Muita keinoja kondylooman aiheuttamien syylien poistoon ovat esimerkiksi jäädytys ja laserointi sekä syylien kirurginen poisto. Peräaukossa ja virtsaputkessa olevat syylät ovat yleensä hankalampia hoitaa ja niitä hoidetaan useimmiten laserilla. Nämä hoitomuodot soveltuvat sekä miehille että naisille, mutta raskaana oleville naisille ne eivät sovi. Syylät täytyy kuitenkin poistaa ennen synnytystä siinä tapauksessa, että ne ahtauttavat synnytyskanavaa.

Kondylooman aiheuttamat seuraukset

Papilloomavirus koteloituu kehon soluihin, joten siihen ei ole parantavaa lääkettä. Koska parannuskeinoa ei ole, on mahdollista, että syylät ilmestyvät uudestaan näkyviin ilman varoitusta. Useimmiten niitä kuitenkin ilmestyy vain kerran, sillä kehon immuunijärjestelmä yleensä aktivoituu ja kehittää vastustuskyvyn virusta vastaan. Tämän takia useimmat kärsivät papilloomaviruksesta vain kerran, samaan tapaan kuin esimerkiksi vesirokosta.

Immuunijärjestelmän aktivoituminen kuitenkin kestää aikansa, joten kondylooman paraneminen voi kestää jopa puoli vuotta tai vuoden, joskus vielä sitäkin kauemmin. Tutkimusten mukaan 80-90 prosenttia viruksen kantajista paranee kokonaan kahden vuoden kuluessa tartunnan saamisesta, vaikka tartuntaa ei hoitaisi mitenkään.

Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei kondyloomaan voisi sairastua uudelleen, vaikka keho olisikin kehittänyt immuniteetin. On syytä muistaa, että HPV-tyyppejä on 120 erilaista. Tämän vuoksi immuniteetti yhtä vastaan ei välttämättä auta toiselta suojautumisessa millään lailla.

Kondyloomaa aiheuttavat papilloomaviruksen muodot eivät yleensä aiheuta syöpää. Testeissä on silti aina syytä käydä, koska syövän mahdollisuus on aina olemassa, mikäli kondylooman on joskus sairastanut. Miehillä samoilla virustyypeillä on havaittu olevan yhteys penissyöpään. Papilloomavirus on liitetty myös nielurisoissa, ulkosynnyttimissä ja peräaukossa sijaitseviin syöpätapauksiin.

Pitääkö mennä lääkäriin, jos minulla on kondylooma?

Jos epäilet saaneesi kondylooman tai minkä tahansa muun sukupuolitautitartunnan, sinun on käytävä sukupuolitautitestissä. Klamydian ja tippurin voi testata kotona, mutta toistaiseksi muut sukupuolitaudit voidaan testata vain terveyskeskuksissa tai sukupuolitautien poliklinikalla.

Visvasyylät todetaan visuaalisesti, mutta naisilta otetaan samalla myös papa-näyte, jolloin mahdolliset kohdunkaulan solumuutokset voidaan todeta. Epäselvissä tapauksissa syylästä voidaan ottaa myös koepala. Lääkärissä käyminen on tärkeää joka tapauksessa, jotta sinulle voidaan määrätä asianmukainen hoito. Lääkkeen voi hakea joko apteekista tai tilata suoraan kotiin nettiklinikan kautta – tällöin sinun ei tarvitse jonottaa apteekissa ja saat hoidon kotiisi kaikessa hiljaisuudessa.

Lähteet:

  1. Tietoa papilloomaviruksesta – Terveyskirjasto
  2. Tietoa kondyloomasta miehellä – Terveyskirjasto