Ruokayliherkkyydet ovat suhteellisen yleisiä, mutta ne ymmärretään usein väärin johtuen sekaannuksesta, sillä ruoka-allergiat ja ruokayliherkkyydet sekoitetaan usein toisiinsa. Vaikka näitä termejä käytetään yleisesti synonyymeina, lääketieteelliset asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ruoka-allergiat ja herkkyydet ovat täysin eri asioita, sillä ruoka-allergiat ovat paljon harvinaisempia ruokayliherkkyyksiin verrattuna. Vaikka oireet voivat olla harhaanjohtavasti samanlaisia, on olemassa merkittäviä eroja, jotka auttavat erottamaan ruoka-allergiat ruokayliherkkyyksistä.

Sisältö:

Ruoka-allergia

Allerginen reaktio ilmenee tietyn tyyppisestä ruoasta, jossa kehon immuunijärjestelmä reagoi ruokaan samalla tavalla, kuin se havaitsisi bakteeri- tai sienitartunnan. Vastauksena immuunijärjestelmä käynnistää useita eri reaktioita, jotta se kykenisi torjumaan havaitun uhan.

Ensimmäisenä tapahtuu vasta-aineiden eli immunoglobuliini E:n vapautuminen (IgE), jotka puolestaan ​​johtavat histamiinin vapautumiseen. Histamiini on luonnollisesti syntetisoitu yhdiste, joka on vastuussa useimmista allergisen reaktion oireista, mukaan lukien hengitysvaikeudet, turvotus, ripuli ja oksentelu.

Immuunijärjestelmä voi kuitenkin myös reagoida vähäisemmässä määrin ja lyhyellä viiveellä – näissä tapauksissa IgE-vapautuminen puuttuu, ja sen sijaan vapautuu valkosoluja, joita kutsutaan T-soluiksi. Tämä puolestaan johtaa erilaisiin ongelmiin, joihin kuuluvat ekseema, iho-ongelmat sekä ruoansulatuskanavan ongelmat. Lue lisää allergian puhkeamisesta.

Vakavimmat ruoka-allergiat aiheuttavat anafylaksian eli vakavan allergisen reaktion, joka on hengenvaarallinen tila. Anafylaksia vaatii välitöntä hoitoa.1

Ruokayliherkkyys

Ruokayliherkkyyksillä tarkoitetetaan tilannetta, jossa elimistö ei kykene käsittelemään tietynlaista ruokaa, joka puolestaan aiheuttaa ärsytystä ja oireita ruoansulatuskanavassa. Toisin kuin ruoka-allergiat, ruokayliherkkyys ei sisällä immuunivastetta, eikä ruoka aiheuta samanlaista reaktiota kehossa kuin ruoka-allergia – keho yksinkertaisesti epäonnistuu ruoan prosessoinnissa ja tämä aiheuttaa useita ongelmia elimistössä.

Oireet eivät välttämättä ilmesty välittömästi, mutta ne voivat olla melko pitkäkestoisia, useista tunneista useisiin päiviin. Oireiden luonne voi vaihdella vaihtelevasti suoliston ja ihon ongelmista yleiseen huonovointisuuteen, väsymykseen, päänsärkyyn tai turvotukseen.2

Mistä ruokayliherkkyys johtuu?

Ruokayliherkkyyden tarkat syyt ovat edelleen suurelta osin tuntemattomia, ja asia on edelleen kiistelty. Tiettyjä riskitekijöitä ovat:

  • Entsyymipuutos
  • Epäsäännöllinen ruokailurytmi
  • Ruokavalio, jossa on runsaasti pitkälle jalostettuja elintarvikkeita ja tyydyttyneitä rasvoja
  • Kuitujen puute
  • Vähäravinteiset ruoat

Ruokayliherkkyydet ovat usein väärin ymmärrettyjä, mikä johtaa vääränkaltaisiin odotuksiin. Ruokayliherkkyys ei tarkoita, että koet samoja oireita jokaisella kerralla ruokaa syödessäsi – useimmissa tapauksissa sinun on syötävä ruokaa tietyn verran ennen oireiden havaitsemista. Tästä huolimatta ruokavalion muuttaminen voi olla paikallaan. Noudata lisäksi lääkärin antamia vinkkejä, joiden avulla varmistat ettet jää paitsi elintärkeistä ravintoaineista.

Ruokayliherkkyyden diagnosointi

Toisin kuin allergiat, jotka voidaan suhteellisen helposti diagnosoida asianmukaisilla testeillä, ruokayliherkkyyksien diagnosointi on paljon vaikeampaa. Monissa tapauksissa henkilön subjektiivinen kokemus ja erilaisten oireiden kirjaaminen on ainoa asia, joka voi auttaa ruokayliherkkyyden diagnosoinnissa, sillä elimistössä yleensä esiintyy vain vähän tai ei lainkaan poikkeavuuksia.

Laktoosi-intoleranssi

Yleisin ruokayliherkkyys on laktoosi-intoleranssi, jolloin kehossa ilmenee tietyn tyyppisten entsyymien puutostila, jotka hajottavat maitotuotteissa esiintyviä sokereita. Näin ollen laktoosi ei imeydy verenkiertoon ja jää paksusuoleen, jossa se happanee. Kun prosessi etenee, sairastunut henkilö kokee useita erilaisia oireita, joihin kuuluu vatsakipu, pahoinvointi, ripuli ja ilmavaivat.

Vaikka on olemassa joitakin viitteitä siitä, että laktoosi-intoleranssi saattaa olla perinnöllinen, asiantuntijat ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että laktoosi-intorelanssi syntyy laktaasin puutteen vuoksi. Täten ei ole varmaa, kuinka merkittäviä rooli geneettisillä tekijöillä on. Lue lisää allergioiden periytyvyydestä.

Laktoosi-intorelanssin vakavuus voi myös vaihdella merkittävästi yksilöiden välillä. Täten, jotkut saattavat kokonaan välttyä epämiellyttäviltä oireilta rajoittamalla omaa laktoosin saantiaan, kun taas toiset saattavat kokea vakavia reaktioita. Sairauden yleisyyden vuoksi laktoosittomia tuotteita on saatavilla useista eri ruokakaupoista, mikä helpottaa sairauden kanssa elämistä huomattavasti. 

Keliakia

Keliakia on lääketieteellinen tila, jossa sairastuneen henkilön elimistö ei pysty prosessoimaan gluteenia. Aine on suhteellisen yleinen, sillä se esiintyy sekä vehnässä, ohrassa että rukiissa, mutta vain noin yksi sadasta ihmisestä saa oireita. Näille ihmisille diagnosoidaan yleensä keliakia tai vaihtoehtoisesti gluteeniherkkyys.

On kuitenkin syytä mainita, että keliakia ei ole herkkyys tai allergia – päinvastoin, se luokitellaan autoimmuunisairaudeksi. Sairaudesta kärsiville ihmisille, gluteeni aiheuttaa elimistössä itsepuolustusreaktion ja vahingoittaa ohutsuolen pintaa muuttaen ruoansulatuskanavan rakennetta. Tämä puolestaan johtaa siihen, etteivät ravintoaineet kykene imeytymään.

Gluteeniherkkyys tuottaa samankaltaisia oireita kuin keliakia, mutta se ei vaikuta suoliston vaurioitumiseen.

Mikäli sinulle diagnosoidaan ruokayliherkkyys, ainoa tapa hallita oireita on noudattaa gluteenitonta ruokavaliota.

Elitarvikelisäaineista johtuvat reaktiot

Elintarvikelisäaineisiin kuuluu erilaisia ​​aineita, kuten säilöntäaineita, makeutusaineita ja väriaineita, joita tavallisesti lisätään eri elintarvikkeisiin, ja jotka voivat aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia. Suurin osa elintarvikelisäaineista johtuvista reaktioista voidaan liittää ennemmin yliherkkyyteen kuin allergiaan. Diagnoosin vahvistaminen voi kuitenkin olla melko hankalaa, sillä tämän tyyppisen yliherkkyyden diagnosoimiseen ei ole kehitetty erityisiä testejä.

Lääkkeiden haittavaikutukset – allergia vai yliherkkyys?

On olemassa tilanteita, joissa yksittäinen henkilö ei kykene käyttämään tiettyjä lääkkeitä johtuen taustalla olevasta terveydentilasta – joita kutsutaan yleensä haittavaikutuksiksi. Useiden lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset saattavat myös tehdä tietyn lääkkeen käytöstä vaarallista. Näissä tapauksissa lääkäri arvioi riskit ja lääkityksen sopivuuden.

Haittavaikutuksia tai lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei voida kuitenkaan luokitella allergiaksi tai yliherkkyydeksi. Joidenkin lääkkeiden kohdalla ei ole ollenkaan epätavallista kokea allergisia reaktioita joidenkin, esimerkiksi penisilliini ja röntgenkuvauksissa käytettävät väri-injektiot ovat yleisimpiä allergisten reaktioiden aiheuttajia. 

Alkoholi ja allergiat

Alkoholiin liittyvät reaktiot ovat melko harvinaisia. Alkoholijuomat sisältävät kuitenkin vähäisiä määriä histamiineja, sulfiitteja, lisäaineita sekä hiivaa, jotka voivat kaikki aiheuttaa allergisen reaktion. Todennäköisesti alkoholi kuitenkin vain pahentaa aiemmin esitettyjä vaivoja, eikä toimi itse allergisen reaktion aiheuttajana.

Lähteet:

  1. Tietoa sairaudesta – Terveyskirjasto
  2. Tietoa yliherkkyydestä – Terve