Kuten kaikkien kroonisten diagnoosien kohdalla, myös astman toteaminen saattaa huolestuttaa potilasta. Aina diagnoosin saamisesta lähtien, pää täyttyy kysymyksistä, mukaan lukien se, miten sairaus vaikuttaa elämäntapaasi. Miten elämäntapoja tulisi muuttaa ja kuinka vaikeaa se tulee olemaan?

Tässä artikkelissa pyrimme vastaamaan kysymyksiin, jotka yleensä askarruttavat niitä, joille on juuri diagnosoitu astma. Keräsimme listan useimmin kysytyistä kysymyksistä ja pyrimme vastmaan niihin mahdollisimman hyvin.

Sisältö:

Ehkä oleellisin muutos on se, että kun sinulla on todettu astma, joudut käyttämään lääkärin sinulle määräämää astmalääkitystä. Kun astmaa hoidetaan oikein, vältyt vaarallisilta astmakohtauksista. Pidä aina mukana avaava inhalaattori (kuten Ventoline), jota käytetään estämään akuutteja astman oireita.

Jos lääkäri on määrännyt sinulle myös säännöllisen lääkityksen, eli ehkäisevän lääkkeen, sinun tulee käyttää sitä säännöllisesti. Tällaisia inhalaattoreita ovat esimerkiksi kortikosteroideihin perustuva Pulmicort, sekä flutikasoniin ja salmeteroliin perustuva Seretide.

Voinko jatkaa liikuntarutiiniani?

Olet siis liikkuvaa tyyppiä, hyvä! On kuitenkin harmittavaa kuulla, että olet ylläpitänyt terveellistä elämäntapaa, ja palkinnoksi saanut astman. Meillä on kuitenkin hyviä uutisia, sillä voit jatkaa liikunnallista elämäntapaasi huoletta.

Sairautesi vakavuudesta ja laukaisevista tekijöistäsi riippuen, sinun täytyy ottaa käyttöön joitakin varotoimia. Erityisesti rasitusastmaa sairastavien tulee olla tarkkoja liikuntaan liittyen. Lämmittely ennen urheilusuoritusta on tärkeää, erityisesti jos liikut kylmässä ilmassa – lämpötilan vaihtelut aiheuttavat usein astmakohtauksen. Joudut ehkä myös käyttämään säännöllistä lääkitystä ennen urheilusuoritusta varmistaaksesi, ettet saa kohtausta. Kun olet tottunut elämään sairauden kanssa, tulet huomaamaan, että jotkut liikuntamuodot sopivat sinulle paremmin kuin toiset. Näistä huomioista kannattaa pitää kirjaa, jolloin voit hallita tautia paremmin ja suunnitella liikuntarutiinisii sen mukaan.

Astmaatikoille sopii yleensä paremmin anaerobinen 1 kuin airobinen liikunta. Anaerobisessa liikunnassa, kuten tenniksessä ja lentopallossa, tehdään nopeita spurtteja, jotka sopivat astmaatikolle paremmin kuin vaikk jalkapallo tai lenkkeily, jossa liikuntasuoritus on pitkä ja yhtäjaksoinen. Yksilöt kuitenkin reagoivat eri liikuntamuotoihin eri tavalla, eikä tiukkoja sääntöjä ole. Tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja löytää liikuntamuoto, joka sopii sinulle eikä aiheuta terveydellistä haittaa.

Täytyykö minun muuttaa ruokailutapojani?

Vaikka jotkut reagoivat tiettyihin ruoka-aineisiin, se ei ole kovin yleistä, ja suurin osa saa pitää ruokailutottumuksensa ennallaan.Kuitenkin ne, joille ruoka-aineet aiheuttavat allergiaa, joutuvat tekemään joitakin muutoksia, eli välttämään allergiaa aiheuttavia aineita. Tyypillisimpiin ruoka-aineisiin, joihin astmaatikot reagoivat, kuuluu:

  • Äyriäiset
  • Maito ja maitotuotteet
  • Hiiva
  • Ruoka, jossa on sulfaatteja
  • Kananmuna

Täytyykö minun vaihtaa työpaikkaa?

Kunhan sinulle ei ole diagnosoitu ammattiastmaa, voit jatkaa työtäsi normaalisti. Ammattiastma on astman alatyyppi, jossa kohtaukset aiheutuvat työpaikalla olevista aineista, kuten pölystä, savusta tai kemikaalisista aineista. Vaikka työnantajat eivät voi diskriminoida astmaatikkoja, tiettyjä työpaikkoja tulee silti välttää oman terveytesi takia. Myös jotkut ammatit, joissa työ on raskasta ja siihen liittyy paljon stressiä, kuten palomies- tai sotilasammatit, eivät sovi astmaatikoille. Kuitenkin myös nämä ammatit saattavat sopia sinulle, mikäli et ole saanut kohtausta yli neljään vuoteen.

Vaikka voisitkin pitää työsi ilman terveysriskejä, terveydentilasi voi vaatia pieniä muutoksia työympäristössäsi ja rutiinissasi. Sinun täytyy ehkä säätää ilmastointia välttääksesi kuivaa ilmaa tai joudut ehkä olemaan poissa esimerkiksi lääkärikäyntien vuoksi. Paras vaihtoehto on kuitenkin puhua asiasta pomosi kanssa, jotta saat tietoa firman tavoista toimia kyseisen laisessa tilanteessa, jotka saattavat vaatia muutoksia.

On myös fiksua kertoa työntekijöillesi ja työkavereillesi terveydentilastasi, jotta he osaavat reagoida oikein tilanteen niin vaatiessa; jos siis saat astmakohtauksen työpaikalla.

Astman eri tyypeistä, mukaanlukien ammattiastmasta, voit lukea lisää täältä.

Miten astma vaikuttaa minuun vanhetessani?

Lyhytaikaisiin muutoksiin ja riskeihin perehtyminen on tärkeää, mutta myös pidempiaikaisia vaikutuksia on hyvä miettiä. Jotkut saavat astman vasta vanhemmalla iällä, joka saattaa olla hyvinkin stressaavaa, erityisesti jos sinulla on muitakin sairauksia.

Aikuisena saatu astma on usein vaikea diagnosoida, sillä sen oireet ovat hyvin samanlaisia monen muun hengityssairauden kanssa, kuten kehkoputkentulehdus tai keuhkoahtaumantauti (COPD), primaarinen hyperventilaatio tai tapayskä. 2

Iän myötä tulet huomaamaan muutoksia myös oireissa, mutta muutokset ovat hyvin henkilökohtaisia. Osalla oireet helpottuvat iän myötä, ja lapsuuden astma voi myös parantua kokonaan oireettomaksi, yleensä murrosiän aikana. Myöhemmällä iällä kohtausten määrä ja voimakkuus voi vähentyä, mutta myös uusia oireita saattaa tulla tilalle. Näihin lukeutuvat esimerkiksi pahentunut hengenahdistus, lääkkeiden heikompi tehoaminen, tai uusien laukaisijoiden ilmaantuminen.

Jos huomaat jotakin näistä muutoksista, on tärkeää kertoa siitä lääkärille mahdollisimman pian, jotta lääkitystä voidaan muuttaa sopivammaksi.

Voinko saada Kelan tukea?

Pitkäaikaiset, krooniset sairaudet eivät ole stressaavia vain koska ne vaikuttavat elämääsi, vaan koska ne vaikuttavat myös talouteesi. Reseptilääkkeet maksavat, samoin kuin sairaalaan tai lääkärin vastaanotolle matkustaminen. Aluksi saattaa vaikuttaa siltä, että sinun täytyy laskea budjettisi uudelleen.

Suomessa voit saada Kelan korvausta lääkkeisiin kun olet käyttänyt lääkettä säännöllisesti puoli vuotta. Myös sairauden hoitoon ja kuntoutukseen liittyviin matkakuluihin voi saada Kelan korvauksen.

Mikäli astma on aiheuttaa huomattavaa haittaa perheen arkeen tai diagnoosin saaneen työkykyyn, saatavilla on kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja uudelleenkoulutusta. Myös kuntoutusajalta voi hakea Kelan kuntoutusrahaa. Lisätietoa Kelan korvauksista löytyy osoitteesta www.kela.fi.3 4

Lähteet:

  1. Anareobinen liikunta – Terve.fi
  2. Aikuisten astma
  3. Kela.fi
  4. Tietoa astmasta  – Allergia.fi