Rasitusastma (Exercise-Induced Bronchoconstriction) on yleinen astman tyyppi. Astma johtuu kehon reaktiosta laukaisijaan, joka rasitusastman tapauksessa on yleensä liikunta; rankempi urheilusuoritus tai jopa seksin harrastaminen. Hengästyessä hengityksemme muuttuu raskaammaksi. Normaalisti hengitysilma lämpenee nenän kautta kulkiessa ennen keuhkoihin saapumista, mutta fyysisen aktiivisuuden aikana monet hengittävät suun kautta. Tällöin kylmempi ja kuivempi ilma pääsee elimistöön, joka toimii monella astman laukaisijana.
Kehon reagoidessa ärsykkeeseen keuhkoja ympäröivä lihasseinämä alkaa supistua, jolloin hengitystiet kapenevat. Osalla astmaatikoista kehkoihin erittyy myös ylimääräistä limaa. Tämä aiheuttaa astman oireita, kuten hengitysvaikeuksia, puristavaa tunnetta rinnassa ja hengityksen vinkumista.
Vaikka liikunta voi laukaista oireet helposti, oikeanlaisella lääkityksellä oireita voidaan lievittää ja jopa ehkäistä. Älä siis anna sairauden vaikuttaa elämääsi!
Jos uskot kärsiväsi rasitusastmasta, olet saapunut oikealle sivulle. Tässä tekstissä pyrimme käsittelemään oleellisimpia asioita sairauteen liittyen; oireita, hoitoa ja ennaltaehkäisyä.
Sisällysluettelo
Yleistä astmasta
Astma on hyvin yleinen hengityssairaus, ja siitä kärsii jopa 10 prosenttia väestöstä. Suurin osa poree lieviä oireita, joita pystytään hallitsemaan helposti. Astaman aiheutumisen tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta esimerkiksi perinnöllisyydellä uskotaan olevan osansa sairauden kehittymiseen. Asianmukaisesti hoidettuna rasitusastma ei yleensä aiheuta pitkäaikaisia ongelmia tai vakavia seurauksia, kuten ei tavallinenkaan astma. On kuitenkin tärkeä huolehtia, että sinulla on käytettävissä oikeanlainen ja tehokas lääkitys.1
Rasitusastman oireet
Tämän sairauden oireet esiintyvät lähinnä liikunnan tai muun fyysisen rasituksen yhteydessä, mutta oireita voi esiintyä myös muulloinkin. Oireet voivat olla yksilöllisiä, mutta yleisimpiä oireita ovat hengittämisen vaikeutuminen sekä siitä aiheutuva hengenahdistus. Hengitysteiden supistuminen aiheuttaa lisäoireita, joihin kuuluu muun muassa katkonainen hengitys, yskiminen sekä hengityksen vinkuminen. Liikunnan yhteydessä yskiminen voi ilmetä hyvin voimakkaana.2 Muista astman laukaisijoista voit lukea lisää tästä.
Sinulla saattaa olla rasitusastma, mikäli havaitset seuraavia oireita liikunnan aikana tai sen jälkeen:
- Vaikea hengitysilman kulku
- Voimakas yskiminen
- Heikentynyt urheilullinen kestävyys
- Puristuksen tunne rinnassa
- Vinkuva hengitys
- Hengästyminen ja hengenahdistus
- Lyhyt, katkonainen ja pinnallinen hengitys
- Vatsakipu
- Kuiva kurkku
Hengästyminen, rapakunto vai rasitusastma?
On tärkeää ymmärtää normaalin hengästymisen ja rasitusastman oireiden ero. Yleensä liikunta tai muu fyysinen rasitus aiheuttaa hengästymistä, mutta hengästyneisyys menee nopeasti ohi sykkeen laskiessa. Rasitusastmasta kärsivillä henkilöillä oireet voivat kuitenkin pitkittyä ja ilmetä paljon voimakkaampina. Oireet kuten puristava tunne rinnassa ja vinkuva hengitys saattavat jopa aiheuttaa astmakohtauksen. Erityisesti kylmän ja kuivan ilman hengittäminen saattaa pahentaa oireita, joten urheileminen ulkona erityisesti talvisaikaan saattaa olla riski. Rasitusastma voi osalla olla myös kausiluonteista ja ilmetä esimerkiksi vain talvella. Lue vinkit astmakohtauksen ehkäisemiseen.
Rasitusastman toteaminen
Lääkäriin tulee hakeutua, mikäli luulet sairastavasi kyseistä sairautta. Tämän sairauden diagnosoiminen ei ole vaikeaa. Lääkärikäynnillä sinulle tehdään erilaisia testejä kuten puhalluskokeita, jonka tarkoituksena on mitata potilaan ulos puhaltamaa ilmavirran voimakkuutta (toisin sanoen PEF- arvoja). Tämän jälkeen potilas hengittää astmalääkettä ja testi toistetaan hetken päästä. Tämä sallii lääkärin arvioivan molempien puhallustestien tuloksia ja verrata ennen ja lääkityksen jälkeen mitattuja arvoja.
Rasitusastmatesti
Lääkäri voi tarvittaessa tehdä myös rasituskokeita, jolloin saadaan tietää, onko kyseessä juuri rasitusasta. Juoksumatolla juoksu tai kuntopyörällä pyöräily ovat myös keinoja, jolla lääkäri voi testata potilaan oireita. Lääkäri saattaa myös pyytää potilasta nostamaan liikunnan rasittavuuden tietylle tasolle ja arvioi sitten oireita, jotka mahdollisesti viittaavat kyseiseen sairauteen. Rasitusastmatestin löydös on luotettava, mutta normaalirajoihin jäävä testitulos ei kuitenkaan sulje pois rasitusastmaa.
Rasitusastman hoito lääkkeillä
Rasitusastman hoitoon voidaan käyttää erilaisia hoitomuotoja sekä astmalääkkeitä. Rasitusastmassa oireet esiintyvät tyypillisesti tilaipäisesti, jolloin sitä lääkitään yleensä avaavalla inhalaattorilla.
Sairauden hoito alkaa keuhkoihin hengitettävällä kortisonipohjaisella lääkityksellä, jonka tehtävänä on avata keuhkoputkia. Sairauden oireet ilmenevät lähinnä fyysisen rasituksen yhteydessä, jonka takia lääkkeestä on hyötyä liikuntaa harrastaessa. Lääkitys auttaa oireiden kanssa jo ennen urheilun alkua eli se toimii ikään kuin ennaltaehkäisevästi. Voit siis ottaa annoksen lääkettä n. 10-15 minuuttia ennen urheilusuorituksen alkamista. Keuhkoputkia avaavia lääkkeitä voi myös käyttää kun oireita ilmaantuu, sillä joskus on haasteellista arvioida sairauden oireita aiheuttavia tilanteita. Lääke alkaa tehoamaan alle puolessa tunnissa ja vaikutuksen kesto on monta tuntia.
Lääkityksestä tulisi keskustella lääkärin kanssa, sillä lääkitys voi olla yksilöllistä. Joidenkin potilaiden kohdalla ainoastaan keuhkoputkia avaava lääke voi riittää hoidoksi kuten Ventoline tai Bricanyl. Monet tarvitsevat kuitenkin myös säännöllistä lääkitysta. Näitä ovat ehkäisevät inhalaattorit, kuten Pulmicort Turbuhaler.
Yhdistemälääke rasitusastman hoidossa
Jos potilaalla on kuitenkin vaikeampi rasitusastma ja oireita esiintyy usein, hoitona käytetään keuhkoputkia avaavan lääkkeen lisäksi myös tulehdusta poistavaa eli ehkäisevää lääkitystä. Tätä kutsutaan astman yhdistelmähoidoksi.
Astmalääkkeet kuten Seretide ja Flixotide sopivat hyvin rasitusastman yhdistelmähoidoksi. Eritysesti Seretide on laajasti käytetty, sillä se sisältää kahta vaikuttavaa ainetta, jotka sekä avaavat keuhkoputkia että lievittävät tulehdusta.
Oireiden ennaltaehkäisy arjessa
Astmaa sairastavan henkilön tarkkailtava sen oireita niiden ennaltaehkäisemiseksi. Erityisesti liiikuntaa harrastettava oireita on pidettävä silmällä. On suositeltavaa opetella tunnistamaan olosuhteita, jotka aiheuttavat sinulle oireita. Näitä voivat olla esimerkiksi kylmä ilma. Muista kuitenkin, että oireet eivät ilmene kaikilla heti urheilusuorituksen alussa, vaan ne voivat ilmetä pitkäkestoisen rasituksen yhteydessä tai vata liikuntasuorituksen jälkeen. Lääkkeet kulkevat kuitenkin mukana helposti esimerkiksi taskussa, joten ne ovat saatavilla milloin sitten tarvitsetkin niitä.
Älä anna sairauden rajoittaa arkeasi:
- Löydä sopivat tavat harrastaa liikuntaa sen sijaan että luopuisit kokonaan liikunnasta
- Ole avoin myös muille liikuntamuodoille, mutta tarkkaile myös oireita
- Muista liikunnan positiivinen vaikutus, sillä se nostaa peruskuntoa ja auttaa oireisiin
- Muista ottaa lääkkeesi ohjeiden mukaan
- Pidä juttutuokio lääkäri kanssa ja kysele avoimesti asiasta
Pelkäätkö, että astma vaikuttaa elämäntapoihisi? Lue tästä vinkit.
Rasitusastma ja liikunta
Liikuntaa suositellaan harrastamaan sairaudesta huolimatta. Tutkimusten mukaan sairauden oireita esiintyy yleisemmin kohtuullisen raskaan liikunnan, kuten juoksun, hiihdon tai uinnin, aikana. On kuitenkin muistettava, että säännöllinen liikunta lisää kestävyyttä ja voi siten helpottaa oireita. Liikunta auttaa monia hengistystievaivoista kärsiviä henkilöitä ja immuunipuolustusjärjestelmää. Lisäksi liikunnalla on positiivia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin.
Jos henkilö kokee urheiltaessa sairauden oireita niin liikunta tulisi aloittaa maltillisesti ja rasittavuutta lisätä vähitellen. On siis muistettava alku- ja loppuverryttely. Lääkitystä, kuten Ventolinea, voi käyttää myös ennaltaehkäisevästi. Ota annos noin 10-15 minuuttia ennen urheilusuoritusta, jos tiedät kärsiväsi oireista liikunnan aikna. Tällöin oireita voidaan lievittää tai jopa ehkäistä. Pidä astmapiippu mukana myös urheilun aikana.
Rasitusastma lapsella
Astma on itseasiassa yleisempi lapsilla kuin aikuisilla. Noin puolet lapsista tulee oireettmoiksi viimeistään murrosiän aikana. Joissakin tapauksissa sairaus palaa takaisin aikuisiässä tai esimerkiksi raskauden aikana. Taipumus astmaan ei siis yleensä katoa. Rasituastsma on usein ensimmäinen merkki lapsen orastavasta astmasta, ja sairaus voi olla helpompi todeta. Lapsilla ja nuorilla yleensä juuri liikunta on suurin astman oireiden laukaisija. Myös atooppinen iho ja ruoka-allergiat liitetään usein suurentuneeseen riskiin sairastua astmaan. Riskiä ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää.
Joissakin tapauksissa rasitusastman oireet voivat kuitenkin olla niin epämiellyttävät, että lapsi alkaa välttelemään tai jopa pelkäämään liikuntaa. Häntä tulisi kuitenkin rohkaista liikkumaan, sillä liikunta yleensä helpottaa oireita. Kun kestävyys kehittyy, oireita alkaa ilmetä entistä harvemmin. Oireita voidaan tarvittaessa helpottaa myös lääkkeillä, ja markkinoilla onkin paljon myös lapsille sopivia astmalääkkeitä.
Vinkit rasitusastmasta kärsivän lapsen vanhemmille
- Jos epäilet lapsellasi olevan astma, vie hänet lääkäriin. Tällöin syyt oireisiin voidaan diagnosoida ja oikea hoito määrästä
- Jos lapsella todetaan astma, harjoitelkaa hengitettävän lääkkeen käyttöä yhdessä, jotta se sujuu helposti eikä pelota
- Kerro lapsen liikunnanopettajalle ja urheiluharrastuksen valmentajalle lapsesi astmasta ja hänen lääkityksetään
Eikö rasitusastma kuulosta tutulta? Tutustu tästä astman seistemään eri tyyppiin ja tunnista omat laukaisijasi.
Lähteet:
