Kaikesta kehityksestä huolimatta lääketiede luottaa edelleen paljolti antibiootteihin. Niihin luotetaan paljon, ja niillä hoidetaan kaikkea korvatulehduksista aina sukupuolitauteihin. Tämä ei sinäänsä ole yllätys, sillä bakteeri-infektiot ovat yleisiä ja voivat vaikuttaa meihin monella eri tavalla. Jos infektioita ei hoideta, seuraukset voivat olla myös vakavia.

Monet näistä infektioista nähdään kuitenkin pieninä vaivoina, jotka voidaan hoitaa helposti antibioottipillerillä tai lyhyellä kuurilla. Mutta onko se oikeasti niin helppoa?

Sisältö:

Mitä on antibioottiresistenssi?

Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että joillakin eliöillä, kuten bakteereilla, on vastustuskyky yhtä tai useampaa antibioottia vastaan. Tällöin antibiootti ei tehoa siihen. Tällaista bakteeria kutsutaan resistentiksi ja puhekielessä superbakteeriksi.

Tämä on kasvava ongelma nykyajan lääketieteessä, mutta se on usein aliarvioitu. Tämä ei tietenkään ole täysin odottamatonta, sillä evoluutioon kuuluu mutaatiot, joiden avulla populaatio kehittyy. Joskus mutaatiot voivat aiheuttaa eliölle edun, jonka ansiosta se selviää muita paremmin ja pääsee lisääntymään. Tällöin sen geeni siirtyy eteenpäin ja uudesta ominaisuudesta tulee yhä tavallisempi.

Antibiootit ovat mullistaneet lääketeollisuutta viimeisen 80 vuoden kuluessa, ja niiden avulla monet sairaudet, jotka olivat ennen kuolemaksi, pystytään hoitamaan. Antibioottien käytön myötä bakteerit ovat kuitenkin kehittäneet niille vastustuskyvyn. Jotkut väittävät, että 80 vuotta on liian lyhyt aika evoluutiolle, mutta pitääkö se paikkaansa?

Kun olosuhteet ovat bakteereille ihanteelliset esimerkiksi lämpötilan ja ravinteiden suhteen, ne voivat lisääntyä noin joka 20. minuutti. Tällöin yksi bakteeri voi siis tuottaa jopa 20 miljoonaa bakteeria vain seitsemässä tunnissa. Tämä on mahdollista, sillä bakteerit ovat hyvin yksinkertaisia, yksisoluisia eliöitä ja ne lisääntyvät jakautumalla. Koska ne pystyvät lisääntymään paljon nopeammin kuin mikään monimutkaisempi eliö planeetallamme, myös niiden evoluutio tapahtuu nopeammin. Tämän takia myös antibioottiresistenssi on todellinen uhka, ja tästä johtuu esimerkiksi tautien kuten supertippurin, joka on sukupuolitauti, kehittyminen.1 Lisäksi sairaaalabakteerit ovat juuri näitä superbakteereja, joihin antibootit eivät enää tehoa. Suomessa todettiin noin 7000 superbakteeritapausta vuonna 2016.2

Mikä aiheuttaa antibioottiresistenssin?

Jokaiselle eliölle on välttämätöntä kehittyä, jotta se pystyy selviytymään. Tämä on evoluution ja elämän edellytys. Ei siis ole ihme, että kun uusi antibiootti otetaan käyttöön, se on tehokas vain jonkin aikaa, kunnes bakteerit kehittävät vastustuskyvyn sitä vastaan.

Infektiotautien bakteereille on luonnollista kehittää vastustuskykyä lääkkeille. Tämä korostuu eritysesti siksi, että luotamme liikaa antibioottihoitoihin. Joskus antibioottien jatkuvaa määräämistä pidetään myös epäsopivana.

Joissakin tapauksissa antibioottien käyttö on perusteltua ja tarpeellista – esimerkiksi monimutkaiset leikkaukset tai syövän hoito olisi käytännössä mahdotonta ilman antibiootteja. Samoin monia infektioita voidaan tehokkaasti lieventää määräämällä tämän tyyppinen lääke. Kaikissa näissä esimerkeissä on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että antibiootit on määrätty oikein tarkoitusperin ja niitä käytetään asianmukaisesti.

Milloin antibiootteja ei tulisi määrätä?

Lääkärit ovat vastuussa antibioottiresistenssin jatkuvasta kasvusta. Tähän on syynä esimerkiksi antibioottien määrääminen silloin, kuin niitä ei todella tarvita. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi lievät infektiot, jotka keho pystyy parantamaan myös itsestään, ilman antibioottien apua. Myös väärän antibioottityypin valinta, väärän kokoinen annos tai väärän pituinen hoidon kesto ovat tapauksia, jolloin antibiooteista on ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tällaiset tapaukset pakottavat bakteereita lisääntymään nopeammin ja antibiootit eivät ehkä pysty hoitamaan infektiota. Tällöin kehittyneemmät bakteerit jatkavat leviämistä.

Potilaan vastuu

Kaikki ei kuitenkaan ole lääkärin syytä, vaan myös potilaan omilla valinnoilla on merkitystä. Väärinkäyttö, kuten reseptin pyytäminen kun sitä ei tarvita, lääkkeen ottamatta jättäminen, kuurin kesken jättäminen tai lääkkeiden jakaminen muiden kanssa, voivat johtaa antibioottiresistenssiin.

Potilaan on siis otettava vastuu siitä, että lääkkeet otetaan oikein ja oikeaan tarkoitukseen. Antibiootteja tulee käyttää vain silloin, kun niitä todella tarvitaan. Tämä auttaa myös oman immuunijärjestelmäsi ylläpitämiseen.

Antibioottien määräämistä valvotaan kuitenkin tarkasti, eikä voida olettaa että hoitomuodot muuttuvat noin vain.

Lähteet:

  1. Superbakteerit – Yle.fi
  2. Tietoa antibioottiresistenssistä – Evira