Anafylaksia eli anafylaktinen reaktio on vakava allerginen reaktio, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan. Siksi se vaatii välitöntä ensiapua. Ensiavun voi antaa itse adrenaliinikynällä, jonka jälkeen on soitettava välittömästi hätäkeskukseen.
Anafylaktinen sokki syntyy, kun kehon immuunijärjestelmä reagoi allergeeniin hyvin voimakkaasti. Anafylaksin oleellisimmat aiheuttajat ovat kehossa luonnostaan esiintyvät kemikaalit, joita erittyy uhan ilmetessä. Nämä aineet ovat histamiini ja immunoglobuunivasta-aineet (igE). Nämä aineet aiheuttavat merkittävän turvotuksen verisuonissa, jonka takia allergiset oireet ilmenevät.
Sisältö:
Anafylaktisen sokin oireet
Anafylaktisen reaktion aikana voi esiintyä seuraavia oireita:
- Ihon pistely ja punoitus
- Ihon kutina, ihottuma ja turvotus
- Hengitysoireet kuten palan tunne kurkussa, hengityksen vinkuminen, astmaoireet, äänen kähentyminen
- Sydämentykytys
- Pahoinvointi ja vatsakipu1
Olenko riskissä saada sokin?
Vaikka ei ole täysin varmaa tapaa testata, onko sinulla riskis saada anafylaksia, on olemassa joitakin riskitekijöitä. Anafylaktiset reaktiot ovat melko harvinaisia, eikä niitä yleensä esiinny ennen ennakkovaroituksia, kuten:
- Aikaisemmin esiintyneet anafylaktiset sokit
- Vaikeat allergiat tai astma
- Anafylaktinen perhetausta
Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, oletko riskissä saada sokin. Jos lääkäri arvioi, että kuulut korkean riskin ryhmään, saatetaan tehdä koe allergeenien tunnistamiseksi. Tällöin sinun tulee myös pitää kahta adrenaliinikynää mukanasi, kuten Jext tai Emerade.
Ei ole olemassa testiä, joka pystyy antamaan sinulle tarkan arvion mahdollisen reaktion vakavuudesta. Ne voivat kuitenkin kertoa sinulle mitä laukaisijoita sinun tulisi välttää. Lue lisää allergioista.
Erilaisia allergiatestejä
Seuraavaksi kerromme erilaisista keinoista, joiden avulla voit selvittää omat allergeenisi.
Prick-testi
Prick-koe on lähes kivuton tapa testata allergia. Se on perustutkimus, joka voidaan tehdä kaikenikäisille. Testi tehdään seuraavalla tavalla:
- Tutkittavaa allergeenia laitetaan pisaroina käsivarren sisäsivulle
- Lansetilla tehdään pistos ihon pintakerroksen ja jokaisen pisaran läpi
- Testikohta kuivataan kevyesti vanulla
- Testitulos luetaa 15 minuutin kulutta mittaamalla aiheutuneen paukaman koko
- Lääkäri arvioi tulokset suhteessa oireisiin ja muihin potilastietoihin2
Verikoe
Verikokeet ovat melko yksinkertaisia. Tällöin otetaan verinäyte, joka lähetetään laboratorioon analysoitvaksi. Siellä näytettä testataan eri allergeeneilla. Verikoe on siis samankaltainen kuin prick-testi, mutta erona on se, että testattava henkilö ei ole suoraan osallisena eikä hän voi kokea allergisia reaktioita kokeen yhteydessä.
Ruokapäiväkirjan pitäminen
Vaikka tämä ei ole varsinainen testi, ruokapäiväkirjan pitäminen voi auttaa sinua testaamaan mietoja ruoka-allergeenejä. Kirjoita kaikki syömäsi ruoat ylös ja tarkkaile, saatko oireita. Näin opit syy-seuraussuhteen. Tätä voi soveltaa myös muiden allergioiden, kuten allergisen nuhan, allergeenien testaamiseen.
Muiden sairauksien poissulkeminen
Joissakin tapauksissa, kun allergeeni on vaikea tunnistaa, on syytä epäillä jotakin muuta sairautta. Tällöin esimerkiksi paniikkikohtaukset, immuunijärjestelmäsairaudet, sydän- ja kehukotaudit tulee sulkea pois, sillä näiden sairauksien oireet voidaan joskus sekoittaa allergiseen reaktioon.
Mikä aiheuttaa anafylaksian?
Anafylaksia aihutuu allergisen reaktion aiheuttavasta allergeenista. Sokki on kuitenkin harvinainen, ja aiheutuu yleisimmin seuraavista allergeeneistä, jos allergia on vakava:
- Ruoka-allergeenit kuten pähkinät, kala ja äyriäiset, maito, muna
- Hyönteisten puremat ja pistot, kuten ampiainen, mehiläilen, hornetti tai muurahainen
- Lateksi
- Kontrasiaineet
- Lääkkeet kuten aspiriini, buprofeeni, antibiootit
Aanafylaktinen sokki vai allerginen reaktio? Mitä eroa näillä on?
Yleiskielessä on vielä paljon sekaannusta allergisen reaktion ja anafylaksian välillä. Vaikka nämä kaksi ovat molemmat allergeenien aiheuttamia, niiden välillä on huomattavia eroja.
Allerginen reaktio tapahtuu, kun henkilö joutuu kosketuksiin jonkin allergeenin kanssa ja immuunijärjestelmä tulkitsee sen infektion kaltaiseksi uhaksi. Tällöin se vapauttaa tiettyjä kemikaaleja kyseiselle keon alueella. Esimerkiksi allergisesta nuhasta kärsivien kohdalla tämä tarkoittaa silmien kutinaa ja aivastelua jso siitepölyhiukkasia pääsee silmiin tai nenään.
Anafylaktinen reaktio ei kuitenkaan ole paikallinen. Se tapahtuu, kun histamiinia vapautuu verenkiertoon, jolloin reaktio aiheutuu koko kehossa. Yleisemmin se ilmenee ruumiinosien turpoamsena, laajasta ihottumasta ja hengitysvaikeuksista. Lisäksi anafylaksia tapahtuu hyvin nopeasti, ja voi tapahtua pian laukaisijalle altistumisen jälkeen. Reaktio voi kuitenkin tapahtua myös viiveellä, mutta reaktio itse tapahtuu hyvin nopeasti ja kunto heikkenee nopeasti muutamassa minuutissa.
Miten välttää reaktio?
On olemassa useita tapoja välttää anafylaksia ja minimoida oireiden vakavuus. Ei kuitenkaan ole täysin varmaa keinoa sen välttämiseen. Erilaiset ehkäisymenetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen pääluokkaan: välttelystrategioihin ja ehkäiseviin lääkkeisiin.
Välttelystrategia on tietysti allergeenin välttelemistä. Ensimmäiseksi sinun tulee tietää mikä aine laukaisee allergiasi. Tätä varten voit joutua käymään allergiatesteissä. Joitakin allergeeneja on kuitenkin helpompi välttää kun toisia, sillä esimerkiksi siitepölyltä välttyminen voi keväisin olla hyvin hankalaa. Ruoka-allergeeneja sen sijaan on helpompi välttää.
Anafylaksian hoito
Vaikka kyseessä on vaarallinen reaktio, ovat sokit kuitenkin harvinaisia. Vain noin yksi prosentti anafylakseista johtaa lopulta kuolemaan. Anafylaksiaa hoidetaan adrenaliinipiikillä, jota allergikon tulee aina pitää mukanaan. Myös puhtaan hengitysilman hengittäminen voi auttaa.
Jos adrenaliinikynä ei ole saatavilla, voidaan ensiavuksi käyttää myös antihistamiineja tai kortikosteroideja heti allergeenille altistumisen jälkeen.
Jos koet anafylaktisen reaktion, soita välittömästi hätäkeskukseen.
Lähteet:
