Kun keskustelee ihmisten kanssa eri liikuntamuotojen hyödyistä ja varsinkin, kun etsii liikuntatietoa internetistä, törmää helposti ikuisuuskysymykseen siitä, kumpi on painonhallintaan parempi ja tehokkaampi liikuntamuoto, kuntoliikunta kuten juoksu, vai punttisalilla käynti. Molemmilla puolilla tuntuu olevan omat vankkumattomat kannattajansa, jotka ovat ehdottomasti sitä mieltä, että heidän kannattamansa liikuntamuoto on täysin ylivoimainen mihinkään muuhun verrattuna. Tällaisen keskustelun käyminen on sikäli ymmärrettävää, että sekä kuntoliikunnalla että kuntosaliharjoittelulla on todella omat hyvät puolensa toiseen nähden. Tässä artikkelissa käydään läpi molempien liikuntamuotojen joitakin hyviä puolia.
Sisältö:
Kuntoliikunta eli cardio
Kuntoharjoittelun, kuten juoksun, reippaan kävelyn, uinnin tai pyöräilyn, etu on se, että se kuluttaa enemmän energiaa suorituksen aikana. Melko rauhallinenkin hölkkä nostaa tehokkaasti sykettä ja kuluttaa enemmän kaloreita, kuin kuntosalilla tehty tehokas painoharjoittelu, koska painojen nostamisen välillä joudutaan pitämään paljon taukoja. Tämän takia kuntosaliharjoittelu voi tuntua raskaalta ilman, että se todellisuudessa polttaa yhtä paljon kaloreita kuin juoksun tai uinnin tyyppinen jatkuva kestävyyssuoritus. Kestävyysharjoittelu on usein myös ajankäytöllisesti parempi ja helpompi ratkaisu, koska esimerkiksi juoksemaan voi lähteä vaikka kotioveltaan, kun taas kuntosaliharjoittelua varten pitää ensin hankkiutua kuntosalille asti. Varsinkin vähemmän liikkuneille, joille motivaation kerääminen liikunnan aloittamiseen voi olla haastavaa, tämä voi olla varsin suurikin etu.
Kuntoharjoittelulla on myös monia terveyshyötyjä. Kestävyysliikunta muun muassa alentaa verenpainetta ja kolesterolia ja parantaa sokerinsietoa, verenkiertoa ja luiden tiheyttä. Erityisesti sydämen ja keuhkojen terveydelle kuntoliikunta on erinomainen harrastus. Lisäksi se vahvistaa jänteitä ja nivelsiteitä, jotka usein voivat olla ongelmallisia vähän tai ei ollenkaan liikuntaa harrastaneille ylipainoisille, joista monien nivelet eivät aluksi kestä esimerkiksi raskasta juoksua. Aloittamalla rauhallisen kuntoharjoittelun, nämä nivelongelmat voivat parantua huomattavasti. Kuntoharjoittelun on myös todettu auttavan fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös henkisessä hyvinvoinnissa, sillä sen on todettu vähentävän masennusta ja henkistä väsymystä.
Kuntoharjoittelun suhteen ei myöskään tarvitse olla huolissaan toisinaan toistetusta teoriasta, jonka mukaan juoksun kaltainen harjoittelu vähentää lihasmassaa, sillä peruskuntoilijan kannalta tämä tuntuu olevan pelkkä myytti. Eräässä tutkimuksessa tutkijat seurasivat 44:ä vuoden 2009 Trans Europe Foot Raceen osallistunutta juoksijaa kyseisen kilpailun ajan. Kilpailussa juostiin 4 488 kilometriä 64:n päivän aikana ja valtavan energiankulutuksen takia juoksijat menettivät keskimäärin 7 prosenttia jalkojensa lihasmassasta. Ylävartalon lihaksia juoksijat eivät menettäneet ollenkaan. Näin ollen lienee varsin turvallista todeta, ettei peruskuntoilijan lenkillä käynti muutaman kerran viikossa tuhoa lihaksia, kunhan muistaa syödä järkevästi, eikä yhdistä kestävyysharjoittelua nälkiinnyttävään muotidieettiin.
Kuntosaliharjoittelu
Kuntosaliharjoittelun etu puolestaan on se, että se kuluttaa enemmän energiaa suorituksen jälkeen. Koska kuntosaliharjoittelu on lihaksille rankkaa treeniä, keho kuluttaa normaalia enemmän energiaa vielä jonkin aikaa harjoituksen päättymisen jälkeen, kun lihakset palautuvat. Jos puntteja nostelee tosissaan, lihakset myös kasvavat ajan mittaan. Tämä taas tehostaa aineenvaihduntaa ja nostaa kehon levossa kuluttamaa energiamäärää entisestään. Tämä johtuu siitä, että lihas kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin esimerkiksi sama määrä rasvaa ja näin ollen lihasmassan kasvaessa myös henkilön energiankulutus kasvaa.
Lihasmassan kasvamisesta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, jos sitä ei halua. Monet ihmiset, varsinkin naiset, tuntuvat karsastavan kuntosaliharjoittelua, koska he ovat huolissaan siitä, että heistä tulee kehonrakentajan näköisiä lihaskimppuja. Tätä ei kuitenkaan tapahdu vahingossa, sillä lihasmassan huomattava kasvu vaatii yksityiskohtaisen kuntosaliohjelman mukaista omistautunutta harjoittelua ja sen ohella tiukkaa ruokavaliota. Tämä koskee erityisesti naisia, joiden testosteroniarvot ovat luonnostaan huomattavasti matalammat kuin miehillä, mikä tekee lihasten kasvattamisesta entistä vaikeampaa. Keskimääräisen salillakävijän ei siis tarvitse olla huolissaan siitä, että raskaillakaan painoilla tehty harjoittelu antaisi heille haluttua suuremmat lihakset.
Myös kuntosaliharjoittelulla on joitakin terveyshyötyjä, vaikkakaan ei aivan niin paljon kuin kuntoliikunnalla. Voimaharjoittelun on todettu ainakin tehostavan sokeriaineenvaihduntaa ja vahvistavan luustoa. Suurimmat pitkän tähtäimen terveyshyödyt saa kuitenkin kuntoliikunnasta.
Tuomio
Kumpaa painonpudotukseen tähtäävän kuntoilijan sitten kannattaa harrastaa, kuntoliikuntaa vai voimaharjoittelua? Loppujen lopuksi suurin osa asiantuntijoista tuntuu olevan sitä mieltä, ettei sillä ole lopulta suurta merkitystä. Kaikkein tärkeintä ylipainon torjunnassa on, että harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja tämän takia kaikkein parasta on yleensä tehdä sitä, mistä itse pitää. Tämä johtaa siihen, että ihminen jaksaa todennäköisemmin liikkua tarpeeksi usein, eikä esimerkiksi kyllästy ja lopeta liikunnan harrastamista muutaman viikon tai kuukauden jälkeen. Urheilla voi vaikka kuinka monella eri tavalla ja tärkeintä on löytää itselle laji, josta pitää. Terveellinen, ravitseva ruokavalio ja riittävä liikunnan määrä johtavat kyllä painon putoamiseen painoindeksin asettumiseen normaalipainoa osoittaviin lukemiin riippumatta siitä, mitä lajia lopulta päätyy harrastamaan. Varsinkin, jos ylipainoa on paljon, voi harjoittelua halutessaan tehostaa käyttämällä erilaisia laihdutuspillereitä tai -valmisteita, kuten tutkitusti tehokasta orlistaattia sisältävää Xenicalia.
