Yksi yleisimpiä tapoja kuvailla erikokoisten, aikuisten, ihmisten painoja on käyttää painoindeksiä. Painoindeksistä käytetään usein lyhennettä BMI, joka tulee englannin kielen sanoista Body Mass Index. Painoindeksin kehitti jo vuonna 1832 belgialainen matemaatikko ja tilastotieteilijä Adolphe Quetelet, joka antoi sille alunperin nimen Quetelet-indeksi. Indeksiä alettiin kuitenkin käyttää yleisesti vasta huomattavasti myöhemmin, kun toisen maailmansodan jälkeen ylipainon ja sydänsairauksien välistä suhdetta alettiin tutkia kunnolla. Huomattiin, että Queteletin yli sata vuotta aiemmin kehittämä indeksi oli kaikkein paras kuvaamaan terveellistä painoa. Vuonna 1972 amerikkalainen ravintotieteilijä Ancel Keys uudelleennimesi indeksin ja siitä tuli Body Mass Index eli painoindeksi.
Sisältö:
Mitä painoindeksi tarkoittaa?
Painoindeksi tarkoittaa kehon painoa neliömetriä kohti, eli sen laskemiseen on hyvin yksinkertainen kaava. Se saadaan yksinkertaisesti korottamalla pituus metreissä toiseen potenssiin ja jakamalla oma paino saadulla tuloksella. Eli jos esimerkiksi 180 cm pitkä henkilö painaa 80 kiloa, korotetaan ensin pituus metreinä toiseen potenssiin (1,80 x 1,80 = 3,24) ja sen jälkeen jaetaan paino saadulla luvulla (80 / 3,24 = 24,7). Toisin sanoen, 180 senttiä pitkän ja 80 kiloa painavan henkilön painoindeksi on 24,7.
Mitä tämä sitten tarkoittaa? Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että henkilö on normaalipainoinen, sillä hänen painoindeksinsä on normaalipainon alueella, joka on 18,5 – 24,9. Kyseinen henkilö on siis melko lähellä normaalipainon ylärajaa, joten painoa ei kannata päästää enää siitä nousemaan. Alla olevaan painoindeksitaulukkoon on listattu eri painoindeksiluokat. Normaalipaino on se, johon ihmisten kannattaa pyrkiä, joten jos oma painoindeksi osoittaa lievää ylipainoa, tai lihavuutta, (painoindeksi yli 30) kannattaa tarkkailla omaa syömistään kriittisellä otteella ja harkita liikunnan määrän lisäämistä. Jos painoindeksi sen sijaan on alle 18,5 on kyseessä alipaino ja ihmisen täytyisi pyrkiä syömään enemmän. Jos alipainoinen henkilö on kova urheilemaan, kannattaa urheilun määrän vähentämistä harkita, jotta paino saadaan terveellisiin lukemiin. Jos henkilön painoindeksi on yli 30, voidaan laihdutuksen tueksi käyttää painonhallintatuotteita, kuten orlistaattia sisältävää Xenicalia.
Painoindeksitaulukko
Alle 15,0 | Sairaalloinen alipaino |
15,0 – 16,9 | Merkittävä alipaino |
17,0 – 18,4 | Normaalia alhaisempi paino |
18,5 – 24,9 | Normaalipaino |
25,0 – 29,9 | Lievä ylipaino |
30,0 – 34,9 | Merkittävä ylipaino |
35,0 – 39,9 | Vaikea ylipaino |
Yli 40,0 | Sairaalloinen ylipaino |
Painoindeksin ongelmat
Painoindeksi ei kuitenkaan ole aukoton mittari ihmisen terveydestä. Ensimmäinen asia, joka pitää muistaa ottaa huomioon on se, että painoindeksi on tarkoitettu vain aikuisille ja parhaiten se soveltuu kuvaamaan 18-60 -vuotiaiden painoa. Lapset sen sijaan ovat asia erikseen. Painoindeksi ei ole kuvaava määre lapsille, koska heidän pituuskasvunsa ei ole vielä loppunut. Samoin vanhusten painon mittaaminen painoindeksillä ei ole välttämättä täysin ongelmatonta, sillä vanhusten tapauksessa normaalipainon indeksi voi olla hieman suurempi kuin ylläolevassa taulukossa.
Painoindeksi ei aina kerro täyttä totuutta myöskään 18-60 -vuotiaista aikuisista. Näin on usein esimerkiksi kehonrakentajien kohdalla, koska kehonrakentajat painavat usein paljon painavien lihastensa takia, vaikka eivät olisikaan todellisuudessa ylipainoisia. Ei siis ole mikään tuulesta temmattu väite, että lihaksikkaat ihmiset voivat olla painavampia, ilman että siitä koituu heille huonoja terveysvaikutuksia. Toisaalta myös normaalipainon rajoissa olevalla henkilöllä voi olla tarvetta ruokavalion muutokseen, erityisesti jos vyötärönympärys on suuri. Joillakin ihmisillä korkeaenerginen ruokavalio voi johtaa siihen, että muuten laihalla ihmisellä vatsa kasvaa turhan paljon. Tällainen omenalihavuus on terveyden kannalta varsin haitallista, koska se on merkki siitä, että sisäelinten ympärille on kertynyt turhan paljon rasvaa. Tämän takia painoindeksin lisäksi kannattaa myös mitata oma vyötärönympäryksensä. Jos se on miehillä yli 100 cm ja naisilla yli 90 cm, lukema on merkki vyötärölihavuudesta. Jos vyötärönympärys on miehellä 90-99 cm ja naisella 80-89 cm, kannattaa tarkkailla, ettei lukema siitä enää nouse. Useimmiten painoindeksi on kuitenkin aikuiselle ihmiselle hyvä mittari oman painon terveellisyydestä.