Ikääntyessämme alamme usein pelätä väistämätöntä. Motoriset liikkeemme hitaantuvat, muisti huonontuu ja fyysinen kunto rappeutuu. Nämä kaikki kuuluvat luonnoliseen prosessiin, jota kutsutaan ikääntymiseksi. Olet varmasti tietoinen, että tämä kaikki on todella normaalia. Joillekin meistä se voi olla stressaavaa tai ahdistuttavaa. Jos olet yli 65-vuotias, lääkärisi joutuu todennäköisesti tarkistamaan dementian riskin.
Ikääntyessämme, reaktiomme stressiin ja muihin ahdistaviin tilanteisiin sekä erilaisiin lääkkeisiin voivat vaikuttaa muistiin. Niinpä, varhainen seulonta on kriittistä, varsinkin kun otetaan huomioon, että se voi johtaa huomattavaan sairauden etenemisen laskuun, vaikkei tautia voikaan kokonaan estää
Yksi suurimmista väärinkäsityksistä on se, että dementian luullaan olevan luonnollinen osa ikääntymistä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä dementia kuuluu neurodegeneratiivisten sairauksien luokkaan, jolla voi olla erittäin negatiivisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Se ei vaikuta vain muistiin, vaan myös puheeseen, mieleen, hygieeniaan ja käyttäytymiseen.
Mikä on dementia?
WHO:n mukaan dementia on oireyhtymä, jossa muistin, ajattelun, käyttäytymisen ja jokapäiväisen toiminnan suorittamisen kyky heikkenee. Se ei kuitenkaan ole vain yksi tietty sairaus, vaan sitä voidaan kuvata oireiden kokoelmana, jotka liittyvät ajattelun ja muistin heikentymiseen.
Seuraavat voivat heiketä dementian ansiosta:
- muisti
- ajattelunopeus
- ajattelun terävyys
- puhekieli
- ymmärtäminen
- päätöskyky
- mieliala
- liikekyky
- jokapäiväisten tehtävien tekeminen
Dementiatyypit
Dementia voidaan luokitella seuraavasti:
- Lievä dementia: muistin heikkeneminen haittaa jokapäiväisiä toimintoja muttei estä itsenäistä elämistä.
- Keskivaikea dementia: tämä vaikeuttaa vakavasti itsenäistä elämää. Vain hyvin opittu tai erittäin tuttu muistiaines on tallella. Uusi informaatio tallentuu muistiin vain ajoittain ja hyvin lyhytaikaisesti.
- Vaikea dementia: tälle on tyypillistä täydellinen kyvyttömyys painaa mieleen uutta informaatiota. Aiemmin opitusta asioista on jäljellä enää katkelmia.
Lisäksi, dementialle on neljä luokkaa:
- Alzheimerin tautiin liittyvä dementia
Alzheimerin tautia luullaan yleensä samaksi kuin dementia, mutta se on yksi dementian merkittävimmistä ja yleisimmistä muodoista. Sen osuus dementiaa sairastavista potilaista on noin 60%.
- Verisuoniperäinen dementia
Verisuoniperäinen dementia on aivojen vahingoittuneiden verisolujen aiheuttama kognitiivinen vajaatoiminta. Se voi johtua verisuonitaudista tai vakavista aivohalvauksista tietyn ajan kuluessa.
- Muualla luokiteltuihin muihin sairauksiin liittyvä dementia
- Määrittämätön dementia
Dementian kanssa eläminen
Monet miettivät miten Alzheimerin tautia tai dementiaa voisi ehkäistä. Auttaisivatko lisäravinteet vai ehkäpä koko ruokavalion muutos? Todellisuus on, että jopa kaikista pätevimmät tutkijat tai lääkärit eivät ole asiasta aivan varmoja. Mikä kuitenkin tiedetään on se, että dementian varhaiset merkit olisi tunnistettava mahdollisimman pian, jotta oireet saataisiin hallintaan ja taudin eteneminen voitaisiin hidastaa.
On tärkeää, että pystyt ainakin hallitsemaan oireita ja hidastamaan niiden syntymistä. Todennäköisesti dementian taakka perustuu yleensä ympäröiviin rakkaisiin ja perheenjäseniin, jotka joutuvat käsittelemään rakkaansa psyykkistä rappeutumista.
On kuitenkin olemassa tapoja, joilla dementiaa voidaan hoitaa (tapauksen tarkasta luonteesta riippuen) ja oireiden hoitoon tarkoitettuja keinoja.
Vinkkejä dementian kanssa elämiseen:
- ole positiivinen
- kommunikoi ymmärrettävästi
- ole suora
- tee päivän tehtävät hallittaviksi
- ole kärsivällinen
Onko dementiaa mahdollista ehkäistä?
Brittiläisen Expressin julkaisema artikkeli antoi optimistisen kuvan dementian hoidon tulevaisuudesta sekä potentiaalisesta hoitokeinosta.1 Voiko dementian tulevaisuudessa todellakin hoitaa pois? Se voi viedä jonkin aikaa, ennen kuin tämä unelma tulee todelliseksi. Meidän kaikkien pitäisi kuitenkin olla toiveikkaita.
Nykyään olemme kuitenkin rajoitettuja elämäntapahoitoihin dementian ehkäisemiseksi. Seuraavassa niistä muutamia.
- uuden kielen oppiminen
- fyysinen aktiivisuus
- vihanneksien sekä hedelmien syöminen
- tupakoinnin lopettaminen
- alkoholin kulutuksen vähentäminen
Lähteet:
