Stressinhallinta on tärkeä taito elämässä. Lapsuus ja nuoruus ovat usein stressitöntä aikaa, mutta lukioon tai yliopistoon lähdettäessä stressitasot nousevat monella korkeuksiin. Se, miten kukin kokee stressiä, on hyvin yksilöllistä. Myös stressin aiheuttajat voivat vaihdella; toisille koeviikot ja tentit aiheuttavat stressiä, kun taas osaa jännittää sosiaaliset tilanteet. Stressinhallintaa onkin siis hyvä opetella ajoissa, sillä siitä on myöhemmin hyötyä myös työelämässä.
Stressin vaikuttaa opiskelutehokkuuteen mutta myös muuhun elämään huomattavasti. Health Professions Education julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin stressin voivan aiheuttaa useita muita sairauksia.1
Oli miten oli, stressi vaikuttaa elämänlaatuun huomattavasti. Stressaantuneena voi olla vaikea elää hetkessä ja nauttia pienistä asioista, mutta se saattaa johtaa myös nukahtamisvaikeuksiin, oppimisvaikeuksiin, ruokahaluttomuuteen tai seksuaaliseen haluttomuuteen. Miten siis nauttia yliopistoelämästä täysillä, ilman stressiä?
Mitä on stressi?
Mutta mitä stressi on? Stressaantuneena keho on jatkuvassa varoitustilassa. Tällöin olo on epämukava, ja oireet voivat olla monenlaiset henkilöstä ja stressitilasta riippuen. Harvard Health -julkaisun mukaan stressi aktivoi ihmisen selviytymismekanismin; “taistele tai pakene”. Kun tälle tilalle altistutaan pitkän aikaa, saattaa se johtaa muihin terveysongelmiin.2
Stressin oireita voivat olla esimerkiksi:
- Päänsärky
- Lihasten jäykkyys tai kipu
- Huimaus
- Nukkumisvaikeudet
- Jatkuva väsymys
- Ruokahaluttomuus tai ahmiminen
Aivojen toiminta stressin aikana
Stressin aikana mantelitumake (joka on vastuussa tunteista) lähettää signaaleja hypotalamukselle, joka on niin sanottu aivojen komentokeskus. Hypotalamus säätelee mm. hengittämistä, verenpainetta, sydämenlyöntiä sekä unta, nälkää ja sisäistä kelloa. Stressin aikana sydän alkaa lyödä nopeammin, jolloin verenpaine nousee.
Syyt opiskelijan stressiin
Opiskelijan elämässä on paljon tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa stressiä. Ensimmäisenä mieleen tulee lähestyvät deadlinet eli koepäivät ja esseiden palautuspäivät. Vaikka osa ei ota opiskelua vakavasti ja pääsevät sillä stressistä, osalle arvosanat ja suorittaminen on kuitenkin suuri paineiden aiheuttaja. Opiskeluun liittyy toki muitakin seikkoja, joista voi aiheutua huolta.
Akateeminen stressi
Akateeminen stressi määritellään “ahdistukseksi ja stressiksi, joka aiheutuu opiskelusta”3. Opiskelun ja muun elämän tasapainottaminen voi olla monelle haastavaa, ja siksi stressitasot saattavat olla korkealla. Priorisointi onkin siis tärkeää. Mieti, mistä aineesta tarvitset hyvät numerot. Opettele myös sinulle paras opiskelutekniikka.
Ajanhallinta
Ajanhallinta voi olla hankalaa iästä huolimatta. Kun on monta rautaa tulessa ja vuorokaudessa vain rajattu määrä tunteja, voi usein tuntua siltä, että aika loppuu kesken. Pidä siis kalenteri aina mukanasi ja käytä sitä ajanhallinnan apuna. Priorisoi tehtävät ja karsi turhat, aikaavievät aktiviteetit kuten Netflixmaratonit aikataulustasi. Muista kuitenkin varata kohtuullinen aika myös rentoutumiselle.
Työn ja opiskelun yhdistäminen
Vaikka Suomessa olemme onnekkaita ilmaisten opintojen ja opintotuen suhteen, ei pelkällä opintotuella usein pärjää. Niinpä moni joutuu käymään opintojen ohella myös töissä, joten ajanhallinta saattaa hankaloitua ennestään. Pidä siis huolta, että sinulla on riittävästi aikaa opintoihin, vaikka kävisit töissä. Yleisesti noin 15 tuntia viikossa on mahdollista yhdistää opintoihin ilman suurempia ongelmia. Viikonloput voi käyttää työntekoon, mutta vältä yövuoroja, joten unirytmisi kärsi.
Raha-asiat ja laina
Raha stressaa meitä kaikkia, ja varsinkin jos työpaikkaa opintojen ohelle ei löydy, saattavat kukkaron narut olla kireällä. Älä pelkää ottaa opintolainaa – se on tarkoitettu nimenomaan siihen, että pystyt pitämään itsestäsi huolta rahallisesti opintojen aikana.
Huonot ruokailutottumukset
Monella on tapana syödä pelkkää nuudelia ja tonnikalaa – ei hyvä. Jotta keho toimisi, tarvitsee se monipuolista ja terveellistä ravintoa. Syö siis koulusi ruokalassa kunnon annos joka päivä, ja muista kokata itsellesi terveellistä ruokaa säännöllisesti. Myös alkoholin käytön kanssa tulee muistaa kohtuus.
Stressin vaikutukset opiskelijaan
Stressin vaikutukset voivat olla joko lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia. Akateeminen stressi voi vaikuttaa sinuun monella tapaa. Jos olet stressaantunut pitkän aikaa, saattaa sillä olla seuraavia vaikutuksia:
Tunteenpurkaukset
Stressi vaikuttaa mielialaasi, ja positiivinen ajattelu saattaa helposti unohtua. Näin voi olla, että alat nähdä kaiken negatiivisessa valossa. Kehon ollessa varoitustilassa, reaktiot pieniinkin asioihin saattavat olla dramaattiset. Stressaantuneena ihminen on usein kiukkuinen, jolloin tiuskiminen, huutaminen tai itkuun purskahtaminen saattaa tapahtua yhtäkkiä kun tunteet ovat pinnassa.
Fyysinen epäaktiivisuus
Yale University of Medicine:n tutkimuksen mukaan stressaantuneet ovat yleensä muita fyysisesti vähemmän aktiivisia. Liikunta poistaa stressiä ja aiheuttaa mielihyvää, joten olisi erittäin tärkeää muistaa säännöllinen hikiliikunta.
Muistiongelmat
Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että et muista mitään lukemaasi tai luennolla kuulemaasi? Tietyssä määrin tämä on normaalia, ja voi aiheutua esimerkiksi kokeen aiheuttamasta jännityksestä. Mutta mitä jos olet tällaisessa jännitystilassa, eli stressaantunut, jatkuvasti? Tällöin voi aiheutua keskittymisvaikeuksia, joka häiritsee oppimista.
Sosiaalinen ahdistus
Ei ole lainkaan harvinaista, että erityisesti uudessa ympäristössä kokee sosiaalista painetta. Löydänkö ystäviä? Mitä muut ajattelevat minusta? Nämä kysymykset pyörivät jokaisen fuksin ja miksei vanhemmankin opiskelijan pääkopassa. Sosiaalinen stressi aiheuttaa samoja oireita kuten muutkin stressin aiheuttajat – yritä siis rentoutua. Jokaiselle riittää kavereita ja kun olet oma itsesi, löydät oikeita ystäviä varmasti. Juttele rohkeasti muille ja ota osaa erilaisiin tapahtumiin.
Stressinhallinta
Tässä joitakin vinkkejä, joilla voit hallita stressiä:
- Nuku hyvin
- Syö terveellisesti
- Liiku säännöllisesti
- Meditoi
- Vältä nikotiinia, kofeiinia ja alkoholia
- Kirjaa menot ja deadlinet kalenteriin
- Puhu ongelmistasi ystävälle tai psykologille
Lähteet:
